Kymenlaakso

Kymenlaaksossa murtumapotilaiden systemaattiseen osteoporoosin diagnostiikkaan ja hoitoon on kiinnitetty huomiota pitkään, ja hoitoketjukin julkaistiin jo vuonna 2005. Hoitoketjun nimi on vuosien varrella muuttunut matalaenergisen murtuman saaneiden potilaiden sekundaariprevention hoitoketjuksi ja sitä on päivitetty hoitoketjuryhmän toimesta jo moneen otteeseen.

Murtumahoitajana Kymenlaakson keskussairaalassa toimivan Jenni Lehtisen mukaan alueen hoitoketju toimii pääosin hyvin.

-Arcada ammattikorkeakoulussa järjestetyn Luustohoitajan täydennyskoulutuksen myötä olen kiinnittänyt paremmin huomiota hoitoketjun kehittämisalueisiin ja saanut oivalluksia, miten ratkaista haasteita, kertoo Lehtinen ja jatkaa:

-Kehittämistyötä riittää edelleen.

Kymenlaaksossa yhtenä hoitoketjun liitteenä on ammattilaisten avuksi ja perehdytysmateriaaliksi tehty muistilista. Se sisältää tarpeelliset toimenpiteet osteoporoosin hoidossa ja ohjauksessa. Lääkärin osalta ne ovat lääkityksen kokonaisarvio, tarvittavat tutkimukset esim. luuntiheysmittaus ja laboratoriokokeet sekä kalsium- ja D-vitamiinilisän ja osteoporoosilääkityksen tarpeen arviointi ja aloitus. Muistilistan mukaan lääkärin, hoitajan ja fysioterapeutin yhteistyönä tehdään myös mm. FRAX-murtumariskilaskuri, omahoidon ohjaus, liikkumiskyvyn ja tasapainoin arviointi ja niihin liittyvä ohjaus sekä apuvälineiden ja kodin turvallisuuden arviointi. Muistilistalla on mukana myös yksi tärkeä hyvän hoidon osa-alue eli omahoidon tuki ja hoidon seuranta.

Pohjois-Kymen sairaalan murtumahoitaja Saara Pigg toteaa, että osteoporoosin hoitoketjun ylläpidossa ja kehittämisessä keskeistä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaisten yhteinen verkosto. Lehtinen ja Pigg koordinoivat Kymenlaakson osteoporoosi- ja murtumahoitajien verkostoa. Verkosto tapaa vähintään neljä kertaa vuodessa. Tapaamisissa kehitetään ja yhdenmukaistetaan toimintatapoja, jaetaan työn iloja ja karikoita sekä tuetaan toinen toista.

-Ilman verkostoa hoitoketju tuskin toimisi niin kuin se nyt toimii, toteavat Lehtinen ja Pigg yhdestä suusta.

Vuonna 2018 hoitoketjun tuen ja kehittämisen painopiste Kymenlaaksossa oli Luustofoorumin järjestäminen Kotkassa yhdessä Luustoliiton kanssa ja Kouvolan perusterveydenhuollon lääkäreiden koulutus. Lisäksi tehtiin päätös maksuttomasta luuntiheysmittausseurannasta osana hoitoketjua. Aiemmin potilaat joutuivat hakeutumaan luuntiheyskontrolliin itse ja myös maksamaan sen itse. Iso kehittämisponnistus oli myös kansallisten kirjaamiskriteerien mukaan laaditut fraasit, jotka mahdollistavat yhdenmukaisen ja laadukkaan kirjaamisen murtumien ja osteoporoosin osalta.

Vuoden 2019 alussa koko Kymenlaakson alueen terveydenhuolto yhdistyi yhdeksi organisaatioksi, Kymsoteksi, jonka yhtenä tavoitteena on yhdenmukaiset toimintatavat koko alueella. Alkuvuodesta Lehtinen tapasi organisaation johtoa hoitoketjun ja toimintamallin (matalaenergisen murtuman saaneiden potilaiden sekundaaripreventio) yhdenmukaistamisen merkeissä. Samalla hän toi esille toiminnan haasteita kuten nikamamurtumien alidiagnosointi ja -hoito sekä lonkkamurtumapotilaiden osteoporoosilääkityksen aloituksen viivästyminen ja heidän kuntoutuksensa alueellinen eriarvoisuus. Tapaamisen jälkeen on selvitetty hammastarkastusten mahdollisuutta, jotta lonkkamurtuman jälkeisessä kuntoutusyksikössä osteoporoosilääkitys voitaisiin aloittaa mahdollisimman varhain. Lisäksi aloitettiin systemaattiset toimet nikamamurtumapotilaiden tunnistamisen tehostamiseksi ja laajennettiin KaatumisSeula-toiminta koko Kymsoten alueelle kaatumisriskien hallitsemisen parantamiseksi. Myös tällä hetkellä vain Kouvolassa järjestettävien osteoporoosia sairastavien kertaluontoisten omahoitoa tukevien ryhmätapaamisten, Luustoinfojen, levittämistä koko alueelle on esitetty.

Lehtinen ja Pigg toteavat myös, että hoitoketjua vahvistaisi mm. hoitoon sitoutumista edistävä hoitajan soitto osteoporoosiin sairastuneelle 1-3 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta ja tavoitteelliset kuntoutumiskurssit. Luustoliitto tarjoaa maksutta koulutuksen kuntoutumiskurssin ohjaajille sekä kurssin toteuttamiseen mallin, materiaalit, jatkuvan tuen ja arvioinnin koostamisen.

Lisätietoja: jenni.lehtinen@kymsote.fi ja saara.pigg@kymsote.fi