Ajankohtaista
Iäkkäiden kuntoutus mättää
Ikään katsomatta kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen. Tavallisesti iäkkään kuntoutustarve tunnistetaan tapaturmien ja aivoverenkiertohäiriöiden yhteydessä. Sen sijaan sairastumistilanteissa tai tilanteissa, joissa vointi heikkenee hitaasti, kuntoutuksen tarve voi jäädä huomaamatta.
Kuntoutuksen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun hoidolliset mahdollisuudet ovat rajalliset toimintakykyyn vaikuttavassa pitkäaikaissairaudessa. Lisäksi liikunta- ja ravitsemuspainotteinen kuntoutus on keskeistä gerasteniaa sairastavien toimintakyvyn heikkenemiskierteen katkaisemiseksi.
Ikävä kyllä iäkkäiden terveydenhuollosta puuttuu kattava, tasalaatuinen ja systemaattisesti toimiva kuntoutusjärjestelmä. Lisäksi Vanhuspalvelulain kuntoutusvelvoitteet kohdistuvat vain yli 75-vuotiaisiin henkilöihin, joilla on merkittävää vajaakuntoisuutta ja toiminnanvajetta. Tällöin toimenpiteet voivat tulla liian myöhään.
”Asianmukaisen diagnostiikan, optimoidun hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuudella on lupa tavoitella kansalliseksi päämääräksi muodostunutta iäkkäiden mahdollisimman itsenäistä ja omatoimista elämää kotona. Edellytyksenä on läpileikkaava kuntoutuksellinen toimintatapa koko palvelujärjestelmässä alkaen varhaisesta tunnistamisesta ja ulottuen raskaiden palveluiden piirissä olevien toimintakyvyn ylläpitoon.”
Lähde: Äijö M et al., Lääkärilehti 34/2018, 1800-1801.
Aurinkoista pääsiäistä kaikille! youtu.be/GPqdAvdLcOQ#rakastaluitasi Musiikki: Lobby Time Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License creativecommons.org/l...
Videolta saat vinkit toimiston löytämiseksi Köydenpunojankadulta Helsingistä ja näet harjoittelussa olevan Nellin tervehdyksen :) Toimiston väki lomailee pääsiäisen ajan.
Luustoliitto liikkeellä. Nyt verkkomuotoisten kuntoutuskurssien markkinointivideon tekoa toimiston omin voimin. #rakastaluitasi #luustoliitontoimisto
Teesit vanhenemisesta Eloisa ikä -ohjelmaan (2012–2017) osallistuneiden järjestöjen mukaan:
1. Vanhana pitää saada elää niin kuin itse haluaa. Kun puhumme ikääntyneistä, tarkoitamme yleensä vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevia ihmisiä. Tähän joukkoon mahtuu kuitenkin useampi
sukupolvi, joiden välillä on isoja eroja. Ikäluokittelu jättää sekin paljon piiloon: jokainen kuusikymppinen on omanlaisensa, samoin jokainen satavuotias.
2. Yhdenvertaisuus on ihmisoikeus. Ihmiset ovat yhdenvertaisia ikään katsomatta. Myös kulttuurisiin ja etnisiin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ikääntyneen äänen pitää
kuulua yhteiskunnassa. Se onnistuu esimerkiksi kutsumalla heidät mukaan suunnittelemaan
palveluita.
3. Osallisuus kuuluu kaikille. Kaiken ikäisillä ihmisillä on oikeus osallisuuteen yhteiskunnassa. Osallisuus
on itselle mielekästä tekemistä ja mahdollisuutta vaikuttaa. Se on myös kokemusta siitä, että kuuluu johonkin yhteisöön.
4. Aktiivisuudesta ei saa tulla pakkopaitaa vanheneville ihmisille. Ikääntyneen ei tarvitse olla aktiivinen ollakseen arvokas. Aktiivisuus ei myöskään aina näy ihmisestä ulospäin. Jollekin se tarkoittaa hiihtolenkkejä, toiselle yhteiskunnallista osallistumista, kolmannelle päivittäistä lehdenlukua ja pohdiskelua.
Lähde: Vanhustyön keskusliitto 2017. Eloisat helmet. Toimivia menetelmiä ikääntyneiden hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Luustoliitto liikkeellä. Nyt HUSin Kaatumisen ehkäisyn työkokouksessa. #rakastaluitasi
