Raahen hyvinvointikuntayhtymä

Raahen hyvinvointikuntayhtymässä yli 50-vuotiaat murtumapotilaat ohjautuvat perusterveydenhuollossa toimivalle murtumahoitajalle pääsääntöisesti Oletko iskun kestävä -testissä saamansa pistemäärän perusteella. Testissä murtumapotilaalta kysytään mm. aiemmista murtumista, elintavoista ja muista sairauksista. Murtumahoitaja ottaa puhelimitse yhteyttä murtumapotilaaseen. Noin puolen tunnin puhelun aikana käydään läpi mm. ruokavalioon, liikuntaan, tasapainoon ja suun hoitoon liittyviä asioita sekä hoitaja arvioi murtumariskiä FRAX-murtumariskilaskurin avulla.

Yhteydenoton jälkeen murtumahoitaja konsultoi lääkäriä, joka tekee tarpeen mukaan lähetteen luuntiheysmittaukseen. Jos potilaalla on mittauksen perusteella osteopenia tai osteoporoosi, niin häneltä otetaan myös verikokeita. Samalla potilaalle varataan aika murtumahoitajalle, jota ennen lääkäri on katsonut mm. verikokeiden vastaukset ja tehnyt suunnitelman hoidon aloittamisesta. Murtumahoitajan vastaanoton kesto on n. 45-60 minuuttia, jonka aikana hoitaja ohjaa omahoidon toteutukseen ja kertoo seurannasta.

Osteoporoosin seurannan toteutus on Raahessa ainutlaatuista valtakunnallisestakin näkökulmasta. Murtumahoitaja soittaa ennalta sovittuna ajankohtana vastaanotolla käyneille osteopenia- ja osteoporoosipotilaille, joilla aloitetaan luulääkehoito, kolmen kuukauden kuluttua tapaamisesta. Seurantapuhelun aikana kerrataan omahoitoon liittyviä asioita ja käsitellään mahdollisia haasteita esim. lääkityksen liittyen sekä tarpeen mukaan murtumahoitaja tekee uuden konsultaatiopyynnön lääkärille. Potilaan on myös mahdollista itse ottaa yhteyttä murtumahoitajaan puhelimitse. Lisäksi kaikki vastaanotolla käyneet kutsutaan Luustoinfoon, joka on yhden kerran ryhmätapaaminen. Luustoinfossa käydään läpi asiantuntijoiden johdolla omahoidon kulmakivet ja siellä saa myös vertaistukea kuntoutumiseen. Hoitosuunnitelman mukaisesti murtumahoitaja laittaa potilaan jonoon seurantaa varten. Esimerkiksi jos potilaalle on tarkoitus tehdä seuraava luuntiheysmittaus 5 vuoden päästä hoidon aloituksesta, niin hän saa siihen kutsun murtumahoitajan seuraaman jonon avulla.

Raahessa on neljä murtumahoitajaa. Heistä aina yksi pitää kerran kuussa murtumahoitajan vastaanottoa yhden päivän. Tuolloin käsitellään arviolta n. 15 murtumapotilaan asioita. Murtumahoitajalla on käytettävissään lääkäri, jolle hän varaa konsultaatioajan mm. luuntiheysmittauslähetteen tekemiseksi ja hoidon suunnittelua varten.

-Ilman murtumahoitopolkua potilaan murtuma kyllä hoidettaisiin, mutta kukaan ei välttämättä kiinnittäisi huomiota osteoporoosiin ja uuden murtuman ehkäisyyn, kertoo sairaanhoitaja ja murtumahoitaja Anne Peltola ja jatkaa:

-Murtumahoitajan yhteydenotto tai vastaanotto herättää myös useimmat potilaat oman itsensä hoitamiseen.

Lisätietoja: anne.peltola@ras.fi ja saimi.koskela@ras.fi