Luustoliiton EU-vaalitavoitteet

Väestön ikääntyminen ja sen myötä yleistyvä osteoporoosi tulee ottaa EU:n agendalle. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota tuleviin EU-vaaleihin. Sinäkin voit vaikuttaa – äänestä vaaleissa ehdokasta, joka allekirjoittaa Luustoliiton EU-vaalitavoitteet!

1. Huomioidaan eurooppalaisen väestön ikääntyminen ja osteoporoosi EU:n päätöksenteossa

• Tarkistetaan komission laatiman aloitteen Healthier together – EU non-communicable diseases (NCD) sisältö ja otetaan osteoporoosi mukaan merkittävien tarttumattomien sairauksien luetteloon.
• Tuetaan EU-maita tunnistamaan ja toteuttamaan tehokkaita politiikkoja ja toimia, joilla vähennetään osteoporoosin aiheuttamaa yhteiskunnallista taakkaa sekä parannetaan kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia.     
• Edellytetään jäsenmailta väestön ikääntymisen huomiointiin liittyviä toimia.

Vuonna 2019 osteoporoosia sairasti 32 miljoonaa eurooppalaista ja se aiheutti 4,3 miljoona murtumaa kustannusten ollessa yhteiskunnalle yhteensä 57 miljardia euroa. Murtumien määrä tulee nousemaa 25 % vuoteen 2034 mennessä väestön ikääntyessä. Samalla nousevat osteoporoosin aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle (Scope’21). Samalla tuetaan ikääntyvän väestön toimintakykyä.

Komission laatimaan aloitteeseen Healthier together – EU non-communicable diseases (NCD) vuosille 2022–2027 tulee ottaa viiden nykyisen kokonaisuuden lisäksi mukaan osteoporoosi yhdeksi merkittäväksi tarttumattomaksi sairaudeksi.

Koska EU:n väestö on ikääntymässä nopeasti, on EU-maita tärkeää tukea tunnistamaan ja toteuttamaan tehokkaita politiikkoja ja toimia, joilla voidaan vähentää osteoporoosin aiheuttamaa yhteiskunnallista taakkaa sekä parantaa kansalaisten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä.    

Samalla on tärkeää edellyttää jäsenmailta väestön ikääntymisen huomiointia yhteiskunnan eri osa-alueilla ja lainsäädännössä.

2. Rakennetaan yhteistä terveyspolitiikkaa

• Otetaan hyvinvoinnin seuranta osaksi kestävyysajattelua EU:n ja sen jäsenmaiden suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa sekä vahvistetaan hyvinvointipolitiikan ja talouskasvun vastavuoroista suhdetta.
• Varmistetaan lääkkeiden saatavuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa sekä vähennetään samalla riippuvuutta lääkkeiden saatavuudessa kolmansista maista. Edistetään kohtuuhintaisten ja laadukkaiden lääkkeiden saamista markkinoille potilaan turvallisuutta riskeeraamatta.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteena on turvata maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka päämäärä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvä elämä. Hyvinvointitalous ajattelutapana on investointi tuleviin sukupolviin. 

Hyvinvointitalous on päätöksenteon lähestymistapa, jolla saavutetaan sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykyistä parempi tasapaino. Hyvinvointitalous luo mahdollisuuksia lisätä hyvinvointia ja tukea kestävää taloutta samanaikaisesti. Jotta materiaaliset ja elämän laatuun liittyvät tekijät voivat toteutua, tarvitaan sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Hyvinvointitalous tukee näiden kestävyyden ulottuvuuksien keskinäisriippuvuuksien tarkastelua. Väestön hyvinvointi on hyvinvointitalouden perusta. Väestön hyvinvointitieto on tärkeää saada osaksi kestävyysajattelua EU:n ja sen jäsenmaiden suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa.

Pitkäaikaissairailla on oman sairautensa aiheuttamien vaikeuksien lisäksi usein monia talouteen liittyviä haasteita, jotka voivat vaikeuttaa tai estää hoidon toteutumisen. Pitkäaikaissairaiden taloudellista taakkaa on tärkeää keventää niin, että sairastuneilla on taloudelliset mahdollisuudet sairauden hoidon välttämättömiin lääkemenoihin. Kohtuuhintaisten ja laadukkaiden lääkkeiden saamista markkinoille on tärkeää edistää, riskeeraamatta kuitenkaan potilaan turvallisuutta.

3. Turvataan kansalaisyhteiskunnan toiminta ja demokratian toteutuminen

• Varmistetaan EU:n perusoikeuksien ja laillisuusperiaatteen toteutuminen jokaisessa jäsenvaltiossa ja torjutaan kansalaisyhteiskunnan tilan kaventuminen Euroopassa.
• Laaditaan EU:n osallisuutta vahvistava kansalaisyhteiskuntastrategia, jolla tuetaan myös jäsenmaiden kansalaisyhteiskunnan toimintaa sekä demokratian toteutumista kaiken ikäisille, myös ikääntyneille.
• Otetaan kansalaisyhteiskunta mukaan nykyistä vahvemmin rahoitusohjelmien suunnitteluun rahoitusohjelmien resurssien saajana.

Demokraattinen kehitys on uhattuna myös EU:n alueella autoritaarisen hallinnon vahvistuessa sekä ilmaisunvapauden ja median toimintavapauden rajoittuessa. Vaaleja voidaan järjestää myös heikentyneissä demokratioissa, joissa vaalien merkitys on vähentynyt, koska hallinto on samaan aikaan voinut heikentää lain voimaa, rajoittanut ilmaisunvapautta ja median toimintaa sekä saattanut vääristää informaatiota.

Nyt on tärkeää, että EU puolustaa voimakkaasti EU:n perusoikeuksien ja laillisuusperiaatteen toteutumista jokaisessa jäsenvaltiossaan ja torjuu näin kansalaisyhteiskunnan tilan kaventumisen Euroopassa. Tärkeänä välineenä on laadittava EU:n osallisuutta vahvistava kansalaisyhteiskuntastrategia. Sen avulla tuetaan myös jäsenmaiden kansalaisyhteiskunnan toimintaa sekä demokratian toteutumista kaikille. Kansalaisyhteiskuntastrategiassa on tärkeää huomioida erikseen myös Euroopan ikääntyvä väestö ja sen mahdollisuuden osallisuuteen.

EU-rahoitus on tärkeä mahdollisuus tukea kansalaisyhteiskunnan olemassaoloa ja kehittymistä Euroopan unionin alueella. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimiakseen myös resursseja. Niinpä sen mukaan ottaminen rahoitusohjelmien suunnitteluun on tärkeää. Samalla on hyvä huomioida kansalaisyhteiskunta myös rahoitusohjelmien resurssien saajana.