Yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa
Tukea hyvinvointialueiden mukanaan tuomiin yhteistyön muutoksiin, järjestöavustuksiin sekä niistä raportointiin on saatavilla OVA-hankkeen järjestösuunnittelijalta Maria Hannulalta (maria.hannula@luustoliitto.fi).
Hyvinvointialuelaki edellyttää hyvinvointialueen tukevan järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksia. Lisäksi laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä edellyttää, että hyvinvointialueet tukevat hyvinvointia ja terveyttä edistävien järjestöjen toimintaedellytyksiä (mm. järjestöavustuksilla, tilojen antamisella järjestöjen käyttöön, yhteistyön tekemisellä). Hyvinvointialueiden tulee neuvotella vuosittain hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteista ja toimenpiteistä (nk. HYTE-neuvottelut). Tämä tulee tehdä kuntien ja muiden alueen toimijoiden, kuten järjestöjen kanssa.
Tietoa yhdistysten toiminnasta tulisi viedä sähköisille palvelualustoille (esim. Lähellä -palvelu), joiden tavoitteena on parantaa järjestöjen toiminnan ja palvelujen löydettävyyttä. Suurin hyöty palvelualustoista saadaan, kun hyvinvointialueet ottavat sähköiset palvelutarjottimet asukkaiden ja sote-ammattilaisten käyttöön. Löydät oman alueesi palvelutarjottimen THL:n verkkopalvelusta. Palvelutarjottimelle nousee yhdistysten toimintaa ja tapahtumia mm. Lähellä -palvelun kautta. Jos tarvitsette apua sähköisten palvelualustojen käyttöönotossa, niin voitte pyytää apua liitolta tähän.
Alta löydät lisätietoa yhteistyöstä hyvinvointialueiden kanssa.
Viestintäyhteistyö (Luustopiirin mainos hyvinvointialueen sosiaaliseen mediaan)
Palvelutarjottimet, joista alueen asukkaat ja sote-/hyte-ammattilaiset löytävät yhdistysten toimintailmoitukset
Luentoyhteistyö (hyvinvointialueen ammattilainen luennoimassa)
OLKA-toiminta
Tilojen saaminen maksutta käyttöön (mm. luentoja varten auditorio, liikuntaryhmiä varten kuntosalitilat)
Järjestöavustukset
Yhteistyöelin voi olla jokin neuvottelukunta, esimerkiksi Järjestöneuvottelukunta tai Järjestöverkosto. Myös kumppanuuspöytä voi tarkoittaa saamaa. Näihin neuvottelukuntiin ja verkostoihin yleensä äänestetään henkilöt eri järjestöistä.
Yhdistyksellä voi olla mahdollisuus olla osa aihekohtaista teemaverkostoa (esimerkiksi potilasjärjestöt -teemaverkosto), joista yhteinen asia tuodaan em. elimiin tiedoksi.
Aloite on suoran vaikuttamisen väline, jonka voi tehdä hyvinvointialueelle sen toiminnasta tai palveluista. Aloitteen tulee sisältää ehdotus. Aloitteen voi tehdä sähköpostitse kirjaamoon tai hyvinvointialuealoite.fi -palvelussa. Sen voi tehdä yksityishenkilönä tai yhdistyksenä (Huom, yhdistyksenä tekeminen vaatii vahvan kirjautumisen sähköiseen palveluun).
Aloite tuo esiin ongelmia hyvinvointialueen toiminnassa tai palveluissa ja ehdottaa hyvinvointialueelle toimia. Aloitteen aihe koskettaa yleensä useita hyvinvointialueen asukkaita tai palveluiden käyttäjiä ja sen tulee sisältää ehdotus hyvinvointialueelle. Hyvä aloite on selkeä ja sisältää perustelut. Aloitteen lähettämisen jälkeen hyvinvointialueen tulisi vastata siihen kirjallisesti 3kk:n sisään.
Hyvinvointialuelaki 32 §: aluehallitus asettaa ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi hyvinvointialueen vanhusneuvoston. Vanhusneuvostolle annetaan mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan asioissa, joilla on tai joilla vanhusneuvosto arvioi olevan merkitystä ikääntyneen väestön ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Vanhusneuvosto tulee ottaa mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen hyvinvointialueella.
Vanhusneuvosto arvioi vuosittain iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyyttä ja laatua hyvinvointialueella. Neuvosto vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan tekemällä aloitteita, lausuntoja ja kannanottoja.
Vanhusneuvoston kanssa yhdistys voi tehdä yhteisen aloitteen/lausunnon/kannanoton hyvinvointialueen toiminnasta.
Vanhusneuvoston toiminnasta voit lukea lisää Eläkeliiton Vanhusneuvosto-oppaasta (2023).
Hyvinvointialueen on seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin (lapset ja nuoret, työikäiset, ikääntyneet jne.).
Joka vuosi hyvinvointialue raportoi aluevaltuustolle asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä.
Valtuustokausittain hyvinvointialue valmistelee aluevaltuustolle alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman edellä mainituista asioista.
Hyvinvointialue laatii hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman yhteistyössä alueensa kuntien kanssa. Hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oltava osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadintaan (Hyvinvointialuelaki 29 §). Täten yksittäinen asukas tai yhdistys voi osallistua ja vaikuttaa laadinnassa. Yksi mahdollisuus on esimerkiksi usean yhdistyksen yhteinen kannanotto.
On hyvä huomioida, että hyte-suunnitelman tavoitteet vaikuttavat myös järjestöavustusten jakamiseen!