Yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa
Hyvinvointialuelaki edellyttää hyvinvointialueen tukevan yhdistysten vaikuttamismahdollisuuksia. Lisäksi laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä edellyttää, että hyvinvointialueet tukevat hyvinvointia ja terveyttä edistävien yhdistysten toimintaedellytyksiä (mm. järjestöavustuksilla, tilojen antamisella yhdistysten käyttöön, yhteistyön tekemisellä). Hyvinvointialueiden tulee neuvotella vuosittain hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteista ja toimenpiteistä (nk. HYTE-neuvottelut). Tämä tulee tehdä kuntien ja muiden alueen toimijoiden, kuten yhdistysten kanssa.
Tietoa yhdistysten toiminnasta tulisi viedä sähköisille palvelualustoille (esim. Lähellä -palvelu (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)), joiden tavoitteena on parantaa yhdistysten toiminnan ja palvelujen löydettävyyttä. Suurin hyöty palvelualustoista saadaan, kun hyvinvointialueet ottavat sähköiset palvelutarjottimet asukkaiden ja sote-ammattilaisten käyttöön. Palvelutarjottimelle nousee yhdistysten toimintaa ja tapahtumia mm. Lähellä -palvelun kautta. Jos tarvitsette apua sähköisten palvelualustojen käyttöönotossa, niin voitte pyytää apua Tiinalta tähän.
Alta löydät lisätietoa yhteistyöstä hyvinvointialueiden kanssa.
Viestintäyhteistyö (Luustopiirin mainos hyvinvointialueen sosiaaliseen mediaan)
Palvelutarjottimet, joista alueen asukkaat ja sote-/hyte-ammattilaiset löytävät yhdistysten toimintailmoitukset
Luentoyhteistyö (hyvinvointialueen ammattilainen luennoimassa)
OLKA-toiminta
Tilojen saaminen maksutta käyttöön (mm. luentoja varten auditorio, liikuntaryhmiä varten kuntosalitilat)
Järjestöavustukset
Yhteistyöelin voi olla jokin neuvottelukunta, esimerkiksi Järjestöneuvottelukunta tai Järjestöverkosto. Myös kumppanuuspöytä voi tarkoittaa saamaa. Näihin neuvottelukuntiin ja verkostoihin yleensä äänestetään henkilöt eri järjestöistä.
Yhdistyksellä voi olla mahdollisuus olla osa aihekohtaista teemaverkostoa (esimerkiksi potilasjärjestöt -teemaverkosto), joista yhteinen asia tuodaan em. elimiin tiedoksi.
Aloite on suoran vaikuttamisen väline, jonka voi tehdä hyvinvointialueelle sen toiminnasta tai palveluista. Aloitteen tulee sisältää ehdotus. Aloitteen voi tehdä sähköpostitse kirjaamoon tai hyvinvointialuealoite.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -palvelussa. Sen voi tehdä yksityishenkilönä tai yhdistyksenä (Huom, yhdistyksenä tekeminen vaatii vahvan kirjautumisen sähköiseen palveluun).
Aloite tuo esiin ongelmia hyvinvointialueen toiminnassa tai palveluissa ja ehdottaa hyvinvointialueelle toimia. Aloitteen aihe koskettaa yleensä useita hyvinvointialueen asukkaita tai palveluiden käyttäjiä ja sen tulee sisältää ehdotus hyvinvointialueelle. Hyvä aloite on selkeä ja sisältää perustelut. Aloitteen lähettämisen jälkeen hyvinvointialueen tulisi vastata siihen kirjallisesti 3kk:n sisään.
Hyvinvointialuelaki 32 §: aluehallitus asettaa ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi hyvinvointialueen vanhusneuvoston. Vanhusneuvostolle annetaan mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan asioissa, joilla on tai joilla vanhusneuvosto arvioi olevan merkitystä ikääntyneen väestön ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Vanhusneuvosto tulee ottaa mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen hyvinvointialueella.
Vanhusneuvosto arvioi vuosittain iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyyttä ja laatua hyvinvointialueella. Neuvosto vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan tekemällä aloitteita, lausuntoja ja kannanottoja.
Vanhusneuvoston kanssa yhdistys voi tehdä yhteisen aloitteen/lausunnon/kannanoton hyvinvointialueen toiminnasta.
Vanhusneuvoston toiminnasta voit lukea lisää Eläkeliiton Vanhusneuvosto-oppaasta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (2023).
Hyvinvointialueen on seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin (lapset ja nuoret, työikäiset, ikääntyneet jne.).
Joka vuosi hyvinvointialue raportoi aluevaltuustolle asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä.
Valtuustokausittain hyvinvointialue valmistelee aluevaltuustolle alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman edellä mainituista asioista.
Hyvinvointialue laatii hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman yhteistyössä alueensa kuntien kanssa. Hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oltava osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadintaan (Hyvinvointialuelaki 29 §). Täten yksittäinen asukas tai yhdistys voi osallistua ja vaikuttaa laadinnassa. Yksi mahdollisuus on esimerkiksi usean yhdistyksen yhteinen kannanotto.
On hyvä huomioida, että hyte-suunnitelman tavoitteet vaikuttavat myös järjestöavustusten jakamiseen!
- Tutustu avustuskriteereihin hyvissä ajoin.
Lue avustusohjeet ja hyvinvointialueen painopisteet huolellisesti.
Seuraa mahdollisia muutoksia hakuaikana.
Jos jokin kohta on epäselvä, kysy rohkeasti avustuskäsittelijältä.
Ehdotus: Osallistu avustusinfoihin. Niissä saa usein hakemista helpottavaa materiaalia ja mahdollisuuden kysyä neuvoja suoraan avustuksen valmistelijoilta.
- Perustele toiminnan hyöty mahdollisimman konkreettisesti
Kerro, mitä hyötyä toiminnasta on alueen asukkaille.
Kuvaa, mitä ongelmaa toiminta ratkaisee ja kenelle.
Liitä mukaan mahdollisuuksien mukaan tilastoja ja tutkimustietoa.
Esimerkiksi:
- alueen sairastavien määrä
- kaatumisten ja murtumien määrä
- toiminnan vaikutukset osallistujien hyvinvointiin
- säästöt, joita ennaltaehkäisevä toiminta voi tuottaa
- Käytä oikeita sanoja. Hakemuksen sanamuodoilla on merkitystä.
Esimerkiksi:
- ei ”retki”, vaan vertaisten kohtaamisia, kulttuurista sekä sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta edistävä tapahtuma
- ei ”esitteiden jakaminen”, vaan terveystiedon saavutettavuuden parantaminen
- ei vain ”vertaistapaaminen”, vaan osteoporoosia sairastavien osallisuutta, hyvinvointia ja arjen selviytymistä tukeva toiminta
- Kerro toiminnan vaikuttavuudesta
Hyödynnä palautekyselyitä ja osallistujamääriä.
Kerää tietoa ja kokemuksia jo toiminnan aikana.
Raportoinnissa on helpompi onnistua, kun mittarit ovat valmiina.
Esimerkiksi:
- osallistujamäärät
- palautteet
- alku- ja loppukyselyt
- koetut hyvinvointivaikutukset
- Tee yhteistyötä muiden kanssa. Monilla hyvinvointialueilla yhteistyö tuo hakemukselle lisäpisteitä.
Yhteistyö voi olla:
- yhteisiä tapahtumia
- yhteisiä luentoja
- vierailuja yhdistysten välillä
- viestinnällistä yhteistyötä
- yhteisiä retkiä tai kampanjoita
Yhteistyön ei tarvitse olla suuri hanke.
- Erota kunnan ja hyvinvointialueen avustukset toisistaan
Mieti tarkasti, mihin toimintaan haet avustusta ja keneltä.
Sama toiminta ei välttämättä sovellu rahoitettavaksi sekä kunnasta että hyvinvointialueelta.
Kunta painottaa usein oman kunnan asukkaita.
Hyvinvointialue tarkastelee toimintaa yleensä koko alueen näkökulmasta. - Huomioi hyvinvointialueen laajempi näkökulma
Monilla hyvinvointialueilla:
- toiminnan tulee olla avointa laajalle kohderyhmälle
- toimintaa toivotaan useamman kunnan alueella
- uusille osallistujille suunnattu toiminta kiinnostaa erityisesti
- Kehitä toimintaa ja kokeile uutta
Joillakin alueilla pelkän olemassa olevan toiminnan jatkaminen ei riitä avustuksen saamiseksi.
Hakemuksessa kannattaa korostaa:
- uusia toimintamalleja
- uusia kohderyhmiä
- uusia yhteistyökumppaneita
- toimintojen kehittämistä
- Hyödynnä hyvinvointialueen muuta tukea. Rahallinen avustus ei ole ainoa yhteistyömuoto.
Hyvinvointialueelta voi saada esimerkiksi:
- maksuttomia tai edullisia tiloja
- asiantuntijaluennoitsijoita
- näkyvyyttä viestinnässä ja somessa
- yhteistyötä ryhmätoiminnassa
- Pyydä palautetta ja kehitä hakemuksia vuosittain
Jos avustusta ei myönnetä, kysy miksi.
Selvitä, miten hakemusta voisi parantaa.
Hyödynnä aiempia hakemuksia pohjana seuraaville vuosille.
Moni yhdistys kokee, että hyviä hakemuksia oppii tekemään kokemuksen kautta.
- Aloita hakemuksen valmistelu jo ennen hakuajan alkua
Kerää valmiiksi:
- toimintasuunnitelma
- talousarvio
- osallistujamäärät
- vaikuttavuustiedot
- tarvittavat liitteet
Näin varsinainen hakemuksen täyttäminen sujuu huomattavasti helpommin.
- Ota yhteyttä valmistelijoihin ennen hakemuksen jättämistä
Moni turha hylkäys vältetään kysymällä etukäteen:
- sopiiko toiminta avustuksen piiriin
- miten toimintaa kannattaa kuvata
- mitä hakemuksessa erityisesti painotetaan, mihin avustusta kohdennetaan
- Kerro, miten yhdistys täydentää julkisia palveluja
Tämä on usein yksi vahvimmista perusteluista.
Esimerkiksi:
- vertaistuki
- omahoidon tukeminen
- terveyden edistäminen
- yksinäisyyden vähentäminen
- omahoidon tiedon välittäminen ymmärrettävässä muodossa
- Pidä valmiina yhdistyksen ”faktapankki”
Kannattaa koota yhteiseen tiedostoon:
- sairauden yleisyys
- alueelliset tilastot
- toiminnan vaikutukset
- valmiit perustelutekstit
Tämä nopeuttaa hakemusten tekemistä huomattavasti.
Hyvä avustushakemus ei kerro vain mitä yhdistys tekee, vaan ennen kaikkea mitä hyötyä toiminnasta on hyvinvointialueen asukkaille ja miten vaikutukset voidaan osoittaa.