Jäsenyyden polku
Miten luustoyhdistykseen tullaan jäseneksi? Mistä kaikkialta yhdistys voidaan löytää? Jäsenyyden polkua yhdistys voi käyttää avuksi omaa toimintaa suunnitellessaan ja kehittäessään.
Osteopenia/osteoporoosi diagnoosin saaminen voi olla henkilölle shokki. Tällöin terveydenhuollosta annetut tiedot ja neuvot saattavat jopa unohtua käynnin tai puhelinsoiton jälkeen. Lisätietoa omasta sairaudesta ja sen hoidosta kaivataan, jolloin henkilö voi lähteä aktiivisesti etsimään ja kysymään siitä.
Osa voi kokea itsensä yksinäiseksi sairauden kanssa, jolloin he etsivät toisia samaa kokevia tuekseen.
HUOM! Osa jäseneksi liittyvistä eivät välttämättä ole osteoporoosia sairastavia itse! Joku voi liittyä siksi, että omainen/läheinen sairastaa osteoporoosia ja he vievät tietoa sairastavalle. Osa voi liittyä siksi, että haluaa käydä luustoyhdistyksen liikuntaryhmissä.
Osteoporoosiin voi sairastua myös työikäinen henkilö. Tämä on hyvä huomioida yhdistyksen toiminnan suunnittelussa: tarjotaanko kaikenikäisille sopivaa toimintaa vain kohdistetaanko se iäkkäisiin? Alkaako ryhmiä klo 17.00 jälkeen? Onko mahdollista osallistua etänä?
Yhdistys löydetään perinteisten tai sähköisten kanavien kautta
Ehdottomasti tärkein kanava luustoyhdistysten löytämiseksi on hakukone (google.fi). Siksi yhdistyksen verkkosivujen ajan tasalla pitäminen on tärkeää!
Seuraavaksi tärkein kanava ovat lehtijutut, lehtimainokset ja yhdistyksen pitämät luennot.
Ilmoitustaulut ja -seinät kaupoissa, kirjastoissa ja liikuntatiloissa. HUOM! Muistathan hakea vanhentuneet ilmoitukset pois/vaihtaa uudet tilalle.
Eri tapahtumat ja -messut esimerkiksi Järjestömessut, Seniorimessut, toritapahtumat..
Vanha kunnon ”puskaradio” toimii aina (eli toiminnassa mukana olevat kertovat yhdistyksestä eteenpäin).
Luennointi toisissa yhdistyksissä (mm. potilasjärjestöt, eläkeläisjärjestöt, Martat, Maa- ja kotitalousnaiset, liikuntaseurat..).
Yhdistysten alueellisten tukijärjestön kautta (esim. sosiaali- ja terveysturvayhdistykset). Tukijärjestön kautta on mahdollisuus olla mukana ja tietoinen hyvinvointialueen tarjoamista tiedon jakamisen väylistä.
Lähellä.fi -palvelu, josta toimintailmoitukset nousevat yhdistyksen omille verkkosivuille, hyvinvointialueen palvelutarjottimelle, kuntien verkkosivuille jne.
Terveydenhuollosta ohjataan sanallisesti tai esite löytyy paikan päältä: luusto- tai murtumahoitajan vastaanotto, terveyskeskuksen aula, asiakas- ja palveluohjaajat, kuvantaminen jossa tehdään luuntiheysmittaukset..
Hyvinvointialueen OLKA-pisteeltä.
Luustoliiton toiminnan / Luustokurssin kautta.
Yhdistyksen pitämän Luustopiiri -ryhmän kautta.
Apteekkiyhteistyön kautta: yhdistys pitää infopistettä apteekissa esimerkiksi Luustoviikolla.
Henkilö voi olla yhdistyksessä toimivaan vapaaehtoiseen yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse saadakseen lisätietoja tai vertaistukea. Yhteystietojen näkyvillä olo ja ajantasaisena pitäminen yhdistyksen verkkosivuilla on siis tärkeää. Yhteydenoton jälkeen voidaan sopia, että yhdistys esimerkiksi lähettää esitteitä postitse tai, että henkilö tulee yhdistyksen seuraavaan tapaamiseen tutustumaan toimintaan.
Vertaistuella tarkoitetaan vastavuoroista apua ja tukea, jota samankaltaisessa
elämäntilanteessa olevat henkilöt yhdessä jakavat. Vertaistukitoimintaa voi olla vertaistukipuhelin, vertaistukisähköposti, kahdenkeskinen sovittu tapaaminen (esim. kahvilassa, kirjastossa), vertaistukilounas tai ryhmässä tapaaminen (vertaistukiryhmät tai liikuntaryhmät).Vertaistukea voi antaa ja saada kaikenlaisissa tilaisuuksissa!
Toiminnasta kiinnostuneelle voidaan antaa yhdistyksen esite sekä Luustoliiton esitteitä. On myös hyvä kertoa tulevasta toiminnasta esimerkiksi, jos tulossa on yleisöluento. Myös se, että saisi kerran osallistua yhdistyksen toimintaan (esim. liikuntaryhmään) ilmaiseksi voi edesauttaa jäseneksi liittymistä.
Luustoliitto tarjoaa ei-jäsenille informatiiviset verkkosivut. Luustokursseille voi hakea, vaikka ei olisi jäsen. Lisäksi suositut, ilmaiset etäluennot ovat avoimia kaikille. Osan etäluennoista voi kuka tahansa katsoa tallenteena Luustoliiton YouTube-kanavalta. Kaksi kertaa vuodessa järjestetään omahoidon webinaari, jossa kerrotaan osteoporoosin omahoidon kulmakivet. Facebookissa toimii Luustoliiton pitämä Osteoporinat -vertaiskeskusteluryhmä. Luustoneuvonta palvelua voi myös tarjota tietokanavaksi.
Liittyminen yhdistykseen tapahtuu täyttämällä jäsenhakemuslomake verkkosivujen kautta tai postittamalla lomake.
Yhdistyksellä on hyvä olla selkeä toimintatapa, kuinka yhdistyksen uusi jäsen toivotetaan tervetulleeksi yhdistykseen. Uudelle jäsenelle on hyvä lähettää tervetulokirje (tervetulopaketti) postitse tai sähköpostina. Siinä lyhyesti kiitetään yhdistykseen liittymisestä, kerrotaan mitä vastuuhenkilöitä yhdistyksen hallituksesta löytyy ja miten jäsen saa lisätietoa yhdistyksen toiminnasta. Jos yhdistyksellä on sovittuna paikallisia jäsenalennuksia, niistä on hyvä kertoa.
Jäsenkirjeessä x kertaa/vuodessa kerrotaan yhdistyksen tulevasta toiminnasta. Viimeisin jäsenkirje on hyvä lähettää uudelle jäsenelle ja samalla kutsua yhdistyksen seuraavaan tapahtumaan mukaan. On hyvä kertoa, kuinka monta kertaa jäsenkirjettä voi odottaa tulevaksi vuoden aikana.
Uusien jäsenten tutustumisilta (esim. 1-2x vuodessa) on koettu joissakin yhdistyksissä hyvin tärkeäksi tavaksi huomioida uudet jäsenet. Omahoidon webinaaria voi hyödyntää tilaisuutena järjestää uusien jäsenien ilta: katsotaan webinaari (osallistujat saavat perusinfon osteoporoosista ja omahoidosta), jonka jälkeen voidaan kertoa yhdistyksestä ja keskustella osallistujille heränneistä kysymyksistä. Yhdistyksissä kuvataan, että tapaaminen sitouttaa uudet jäsenet paremmin yhdistyksen toimintaan ja uusien jäsenten on helpompi tulla mukaan, kun ovat jo tavanneet osan toimijoista.
On myös hyvä kertoa, että jäsenenä esimerkiksi maksullisille retkille tai/ja liikuntaryhmiin voi jäsenenä olla huokeampi hinta.
Luustoliiton kautta jäsenet saavat Luustotieto -lehden 4x/vuodessa, valtakunnallisia alennuksia sekä Luustoviesti -sähköisen jäsenkirjeen. Vanhoja Luustotieto -lehtiä yhdistykset saavat jaettavaksi mm. uusille jäsenille liiton ohjeen mukaan. Vanhoja lehtiä voi lukea myös Luustoliiton verkkosivujen lehtikirjastosta. Luustoliitto tarjoaa myös vertaistoiminnan- ja vertaisliikunnanohjauksen koulutuksia niistä kiinnostuneille.
Tätä listaa voi hyödyntää, kun valmistautuu useimmin kysyttyihin kysymyksiin uusilta henkilöiltä. Listaa on koottu Luustoyhdistysten aktiivien kanssa keskustellessa.
- Mistä saan tietoa osteoporoosin hoitoon?
- Mitä voin nyt tehdä, kun minulla on todettu osteoporoosi?
- Loppuuko mielekäs liikuntaharrastukseni?
- Uskallanko liikkua talvella?
- Mitä toimintaa Luustoyhdistyksellä on?
- Löytyykö yhdistyksestä juuri minulle sopivaa toimintaa (eri-ikäiset)?
- Mistä saan vertaistukea?
- Voinko toimia enää työssäni?
- Osteoporoosin hoitoon käytetyistä lääkkeistä kysytään useasti. Lääkehoidon toteuttamiseksi on parasta pyytää henkilö kysymään lisätietoja omalta hoitotaholtaan. Määrättyä lääkehoitoa ei koskaan tule lopettaa omatoimisesti vaan aina yhteistyössä oman hoitotahon kanssa.
- Usein kysytään myös tietoa hyvästä, paikallisesta osteoporoosilääkäristä.
Luustoyhdistykset tarjoavat hyvin monipuolista toimintaa. Osassa yhdistyksiä toiminta voi olla vertaistukiryhmän ja liikuntaryhmän pitoa, osassa yhdistyksiä esimerkiksi eri aiheisiin liittyviä kerhoja voi olla useita. Potilasyhdistyksissä pääpaino on vertaistuen antamisessa ja saamisessa.
Vertaistuki-ilta, vertaistukiryhmä
- Sanana ”jäsenilta” on sulkeva. Joku voi ajatella, että on pakko olla jäsen, että voi tulla mukaan. Nimeäminen on siis tärkeää.
- Iltamia voi joskus kokeilla järjestää etänä Teams -etäyhteydellä. Näin voi tavoittaa uusia henkilöitä alueelta. Etenkin laajoissa maakunnissa, jossa välimatkat ovat pitkät, voi olla haastavaa talvisin saapua yhdistyksen tapaamisiin. Etäyhteydellä kaukaa asuvat saattavat päästä paremmin mukaan.
Uusien jäsenten yhteistapaaminen
Luustopiiri -ryhmä
Vertaistukilounas
Liikuntaryhmät (esim. vesijumppa, luustojumppa, kuntosaliryhmä, venyttelyä & kehonhallintaa..)
Voimaa ja tasapainoa -ryhmä – hyödyntäen OTAGO-menetelmää
Etäjumppa – hyödyntäen vaikkapa Voimaa- ja tasapainoa tai OTAGO-videosoittolistoja tai Voitas.fi liikuntavideoita
HUOM! Liikuntaryhmätoimintaa tarjoavat monet erilaiset yhdistykset. Joskus voi olla hyödyllistä tehdä yhteistyötä muutaman toisen yhdistyksen kanssa ja järjestää yhteisiä liikuntaryhmiä.
Virkistyä voidaan niin kulttuurihyvinvoinnissa kuten teatterissa tai musiikkitapahtumissa tai luonnossa retkeillen. Kesä- tai syysretket voivat olla hyvin suosittuja. Retkilläkin voidaan aktivoida omahoitoon ja luustoterveydestä huolehtimiseen!
Kaikki toiminta on vertaistukitoimintaa
Jäseniltä sekä toimintaan osallistuvilta on tärkeää pyytää palautetta. Sitä hyödynnetään raportoidessa toiminnasta niin Luustoliitolle mutta myös esimerkiksi kuntiin tai hyvinvointialueille (jos em. on saatu avustusta toimintaan). Saadun palautteen avulla toiminnasta raportointi helpottuu sekä yhdistyksen toimintaa voidaan muokata jäsenistölle sopivammaksi.
Kun uusia jäseniä saa mukaan toimintaan, niin heidän ideoitaan kannattaa kuunnella, arvostaa tuoreita aloitteita ja antaa heille aito mahdollisuus vaikuttaa. Uudet kokeilut eivät vaadi useinkaan suurta panostusta, mutta voivat auttaa uutta toimijaa sitoutumaan yhdistykseen vahvemmin.
Jäsenkysely voidaan toteuttaa vaikka kerran vuodessa. Kyselyssä jäsen voi kertoa mm. mitä toimintaa toivoisi yhdistyksessä olevan.
Liikuntaryhmien kauden loppuessa on hyvä tehdä palautekysely.
Luustopiirissä osallistujat täyttävät alku- ja loppukartoitukset, jotta voidaan arvioida osallistujan saamaa hyötyä ja toiminnan vaikuttavuutta.
Yleisöluentojen jälkeen on hyvä pyytää palautetta luennosta. Jos luentoa varten on saatu avustusta esimerkiksi hyvinvointialueelta tai kunnasta, tämä on tärkeää tehdä avustuksen raportointia varten.
Erilaisia palautelomakkeita ja ideoita palautteen keräämiseen voi löytää yhdistysten Materiaalipankista.
Tyytyväinen jäsen kertoo yhdistyksestä myös muille
Jos jäsen päättää jäsenyytensä, voidaan hänelle lähettää lopuksi kysely. Siinä voidaan kysyä syytä tai syitä jäsenyyden päättymiselle. Kysyä voi esimerkiksi “Mitä olisimme voineet tehdä toisin tai paremmin?”
Jos jäsen ei ole maksanut jäsenmaksuaan, lähetetään hänelle muistutuslasku. Jos jäsen ei vieläkään reagoi, voidaan häneen ottaa yhteyttä ja kysyä haluaako hän esimerkiksi erota yhdistyksestä ja miksi.
Jäsenyyden päättyessä jäsen kannattaa aina silti huomioida. Yhdistyksessä voidaan myös pohtia saadun palautteen perusteella, tarvitseeko toimintaa ehkä muokata?