Hyvät käytännöt
Osteoporoosin hyvä hoito perustuu Osteoporoosi Käypä hoito -suositukseen ja koostuu seuraavista osa-alueista:
- Luuston terveys
- Osteoporoosin riskissä olevien tunnistaminen ja/tai murtumapotilaiden seulonta
- Osteoporoositutkimukset ja diagnostisointi
- Osteoporoosin perushoito ja tarvittaessa lääkehoito sekä murtumien ja kivun hoito
- Omahoidon ohjaus, tuki ja kuntoutus
- Osteoporoosin seuranta
- Hoidon organisointi ja hoidon parantaminen
Osteoporoosissa hoitamattomuuden hinta on korkea. Hyvän hoidon perusta on toimivat alueelliset hoitopolut, osteoporoosia sairastavan yksilöllinen hoitosuunnitelma ja ammattilaisten verkostot.
Alla on esimerkkejä osteoporoosin hyvän hoidon käytännöistä ja niiden kehittämisestä ympäri Suomen. Saat lisätiedot auki otsikkoa napsauttamalla.
Kymenlaaksossa Matalaenergisten murtumien sekundaariprevention hoitoketju on ollut käytössä jo vuosia, mutta kehittäminen jatkuu edelleen. Hoitoketjun tukipilarina toimii perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaisten yhteinen verkosto. Viimeisimpiä kehittämistyön tuloksia ovat mm. hoitoketjun liitteeksi lisätty muistilista, joka toimii ammattilaisten apuna ja perehdytysmateriaalina. Tätä nykyä myös mm. luuntiheyden seurantamittaukset ovat maksuttomia ja lonkkamurtumapotilaiden hammastarkastuksia pyritään tehostamaan, jotta osteoporoosilääkitys voidaan aloittaa mahdollisimman varhain.
Mäntsälän kunnan kotihoidossa on kehitetty hoitopolkua osteoporoosia sairastavan tai sen riskissä olevan kotihoidossa. Kotihoidon asiakkaaksi tulevalta kartoitetaan sairaanhoitajan toimesta mahdollinen osteoporoosidiagnoosi ja -lääkitys sekä muut mahdolliset riskitekijät. Myös fysioterapeutin kanssa käydään läpi mahdolliset kaatumistapaturmat ja niiden riskitekijät. Potilaan kanssa luodaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma ja hänelle tarjotaan omahoidon materiaalia, esim. luustoterveydestä kertovia esitteitä.
Oulun yliopistollisessa sairaalassa on otettu lonkkamurtumapotilaiden hyvän hoito yhdeksi kehityskohteeksi. Osaston henkilökunta on saanut lisäkoulutusta mm. osteoporoosipotilaan perushoidosta ja potilaan ohjauksesta. Nyt lonkkamurtumapotilailta kartoitetaan sekundäärinen osteoporoosi säännöllisesti ja otetaan luumarkkerit (laboratoriokokeet) sovitusti. Tavoitteena on myös, että kaikista Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimipaikoista löytyisi jatkossa osteoporoosin vastuuhoitaja ja -lääkäri.
Päijät-Hämeen keskussairaalassa toimiva Akkuna on geriatrivetoinen yli 70-vuotiaiden ympärivuorokautinen osasto, johon saapuu murtumapotilaita ja muita välitöntä hoitoa tarvitsevia. Iäkäs lonkkamurtumapotilas pääsee nopeasti ensihoidosta jatkohoitoon Akkunan myötä. Potilas otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon pitämällä huolta alusta saakka mm. hyvästä ravitsemuksesta, painehaavojen ehkäisemisestä ja kuntoutuksesta moniammatillisen tiimin turvin. Ennen siirtymistä kuntoutusosastolle aiempi kaatumistausta kartoitetaan ja tehdään tarvittavat tutkimukset, jotta kuntoutuminen voi jatkua tehokkaasti.
Raahen hyvinvointikuntayhtymässä murtumapotilaat ohjataan tarvittaessa murtumahoitajalle, joka keskustelee potilaan kanssa tapaamisen jälkeen myös puhelimitse. Hoitaja konsultoi lääkäriä, potilas saa tarvittaessa lähetteen tutkimuksiin ja hoitosuunnitelma laaditaan yhteistyössä. Murtumahoitaja tekee seurantasoiton niille vastaanotolla käyneille osteopenia- ja osteoporoosipotilaille, joille on aloitettu luulääkehoito, kolmen kuukauden kuluttua tapaamisesta. Potilas laitetaan myös jonoon myöhempää seurantaa varten. Lisäksi potilaat kutsutaan lisäksi Luustoinfoon, jossa he saavat tukea omahoitoonsa ja vertaistukea.
Salpausselän kuntoutussairaala Jalmarin ortopedisellä kuntoutusosastolla on kehitetty murtumariskissä olevien hoito- ja kuntoutuspolkua. Kuntoutusosastolla käytetään apuna mm. Käypä hoito -suosituksen mukaista FRAX-murtumariskilaskuria ja ravitsemukseen kiinnitetään huomiota. Osastolla luusto- ja osteoporoosiasiat on tarkoitus kirjata tiettyy paikkaan potilastietojärjestelmässä, jotta ne on helppo löytää. Sairaala on aloittanut yhteistyön hammashoidon kanssa ja esim. leukojen röntgenkuvauksen toteutuksesta on sovittu. Lisäksi henkilökuntaa on koulutettu koulutetaan ja he ohjaavat potilaita hyödyntäen Luustoliiton materiaaleja.
Salpakankaan terveysasemalla kipsauksen yhteydessä jokainen murtuman saanut yli 45-vuotias nainen ja yli 60-vuotias mies saa kuoren, joka sisältää tietoa murtuman ehkäisystä keinoista sekä riskitestin ja sen palautusohjeen. Murtumapotilaiden kuoren tarkoituksena on parantaa luustohoitajille ohjautumista. Toimintamalli on osa Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän suurentuneessa murtuman riskissä olevien potilaiden tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspolkua. Toiminnasta vastaa jokaiseen kuntaan nimetty luustohoitaja- ja fysioterapeuttipari. Potilas voi varata ajan luustohoitajalle tai täyttää sähköisesti riskitestin. Potilaalle tarjotaan omahoidon ohjausta ja tarpeen mukaan ohjataan lisätutkimuksiin. Lisäksi kaatumisriskissä olevat potilaat ohjataan fysioterapeutille.
