Hyppää sisältöön

Kalsium

Miksi?

Kalsium antaa luustolle ja hampaille lujuuden. Kalsiumia tarvitsevat elimistön kaikki solut, koska kalsium säätelee monia tärkeitä elintoimintoja, esimerkiksi sydämen, lihasten ja hermoston toimintaa. Jos kalsiumin saanti on niukkaa, luustosta irtoaa kalsiumia kehon tärkeiden elintoimintojen turvaamiseksi. Kalsiumin runsas saanti lisää luumassaa lapsilla ja kasvuikäisillä. Runsaan kalsiumin saannin on myös todettu hidastavan luun haurastumista naisilla ennen vaihdevuosi-ikää, vaihdevuosien jälkeen ja vanhemmalla iällä.

Aikuisen luustossa kalsiumia on noin kilon verran ja osa siitä vaihtuu päivittäin luun uudismuodostuksen seurauksena, siksi aikuinenkin tarvitsee ruokavaliosta kalsiumia päivittäin. Raskaus ja imetys sekä vaihdevuosien kiihtynyt luukato lisäävät naisten kalsiumin tarvetta miehiin verrattuna.

Kalsiumin imeytyminen on tehokkainta silloin, kun tarve on suurimmillaan. Iän myötä kalsiumin imeytyminen heikkenee. Ylimääräinen kalsium erittyy elimistöstä munuaisten kautta, joten runsaskaan kalsiumin saanti ruokavaliosta ei johda liikasaantiin.

Kuinka paljon?

Yli 50-vuotiaiden kalsiumin saantisuositus on 950 mg vuorokaudessa.

Kalsiumlisä voi olla tarpeen, jos käytössä on kortisonihoito tai jos noudattaa vegaaniruokavaliota, eikä ruokavalio sisällä kalsiumilla täydennettyjä elintarvikkeita. Myös lihavuusleikatuilla kalsiumlisän tarve on tavallinen.

Mistä?

Hyviä kalsiumin lähteitä ruokavaliossa ovat maitotuotteet sekä ne kaura-, soija-, riisi- tai pähkinäpohjaiset juomat sekä mehut ja kivennäisvedet, joihin on lisätty kalsiumia. Muita lähteitä ovat muun muassa kala, tofu, soijarouhe, mantelit, tahini, ruusunmarjasose, mustaherukat, appelsiini, lehtikaali, pinaatti, parsakaali sekä nauris ja lanttu.

On tärkeää tarkistaa, minkä verran kalsiumia elintarvikkeista saa, jotta määrä on riittävä. Lisätyn kalsiumin määrä voi vaihdella tuotteittain.

Jos ravinnosta ei saa riittävästi kalsiumia, on tarpeen käyttää kalsiumlisää. Kalsiumin saannista ja mahdollisen kalsiumlisän käytöstä on hyvä keskustella oman hoitotahon kanssa.

Jaa somessa: