Suun terveys ja hoitopolku – Hyviä käytäntöjä Kymenlaaksosta

Murtumahoitaja Jenni Lehtinen.

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsotessa on käytössä matalaenergiaisen murtuman saaneiden potilaiden toimintamalli. Toimintamallin tavoitteena on ehkäistä potilaiden uusia murtumia. Toimintamallia toteuttavat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskusten osteoporoosi- ja
murtumahoitajat koko Kymenlaakson alueelta. Osana toimintamallia on huomioitu myös luulääkehoitoon
keskeisesti liittyvä suun terveys. 

Kymsoten toimintamallissa kaikki matalaenergiaisen tyyppimurtuman saaneet 50-vuotiaat ja sitä vanhemmat naiset sekä 60-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet ovat murtumahoitajan selvittelyssä.

Matalaenergiaisen murtuman saanut potilas saa kotiin kirjeen, jossa on lähete luulaboratoriokokeisiin sekä osteoporoosiriskikysely palautuskuoren kera. Kyselyvastausten perusteella potilaat ohjataan DXA-luuntiheysmittaukseen. Jatkotutkimusten ja hoidon tarvearvion tukena käytetään FRAX-murtumariskilaskuria potilaan toimintakyky huomioiden. 

Mikäli DXA-mittauksessa potilaalla todetaan osteoporoosi tai voimakas osteopenia (T-Score alle -2), suositellaan luulääkeharkintaa. Tässä vaiheessa suun terveys tarkistetaan. 

– Suu ja hampaat on hoidettava kuntoon ennen luulääkityksen aloittamista, muistuttaa murtumahoitaja
Jenni Lehtinen Kymsotesta. 

”Luulääkettä käytettäessä tulisi suun terveys kontrolloida vuosittain hammaslääkärillä.”

Käytäntö kuin tekonivelleikkauksessa

Kymsoten mallissa joko murtumahoitaja tai terveyskeskuksen lääkäri ohjaa potilaan varaamaan ajan suuhygienistille, joka potilaan hammashoitohistorian perusteella pyytää tarvittaessa hammaslääkäriltä lähetteen OPTG-kuviin ja ohjaa varaamaan ajan hammaslääkärin tarkastukseen. Yksityishammaslääkärin tarkastuksesta potilas toimittaa kirjallisen todistuksen. 

Käytäntö on Kymenlaaksossa saman tapainen kuin tekonivelpotilailla ennen tekonivelleikkausta.

– Vuoden aikana tehty tarkastus ja OPTG riittää, Lehtinen tarkentaa. 

Luulääkettä käytettäessä tulisi suun terveys kontrolloida vuosittain hammaslääkärillä.

– Haasteena on, että usein potilas itse ei ymmärrä suun terveyden tärkeyttä osana osteoporoosin hoitoa. Onkin tärkeää kertoa potilaalle, miksi suun terveys on tärkeässä roolissa. 

Oma toimintamalli lonkka- ja nikamamurtumapotilaille

Lehtinen toimii asiantuntijasairaanhoitajana Kymenlaakson keskussairaalassa ja lisäksi hän jakaa alueen
murtuma-/osteoporoosihoitajaverkoston koulutus- ja kehitysvastuun Pohjois-Kymen sairaalan murtumahoitajan kanssa. 

Kymenlaakson alueella on kehitetty lisäksi uutta toimintamallia erityisesti lonkka- ja nikamamurtumapotilaille. Toimintamallissa kuntoutusjaksolla olevat potilaat käyvät hammashoidossa ennen kotiutusta ja tarkistuksen perusteella potilaille annetaan puolivuosittain injektiona annosteltava luulääkehoito. Lehtinen harmittelee, että nykyinen pandemiatilanne on hidastanut toimintamallin juurrutusta alueelle.

– Tavoitteena on varmistaa luulääkehoidon toteutuminen sitä erityisesti tarvitseville. Ilman tällaista käytäntöä potilas voi joutua odottamaan kohtuuttoman pitkään suun terveyden tarkistusta ja näin luulääkehoito voi jäädä kokonaan aloittamatta, Lehtinen kertoo.

– Toki ongelmana edelleen on se, että nikamamurtumat alidiagnostisoidaan, Lehtinen toteaa. Kymsoten toimintamallissa pyritään löytämään ja hoitamaan nikamamurtumat ottamalla rinta- ja lannerangan röntgenkuvat potilailta, joiden pituus on lyhentynyt vähintään 3 cm. Nykyisessä Käypä hoito -suosituksessa tutkimuksia suositellaan, kun pituuden lyhenemä on 5 cm.

– Olemme yrittäneet lisätä terveydenhuollon ammattilaisten osaamista nikamamurtumista esimerkiksi alkuvuonna toteutetulla koulutuskiertueella, jossa terveyskeskuslääkäreille ja -hoitajille korostettiin hoidon
tärkeyttä, Lehtinen kertoo ja jatkaa:

– Meillä yritetään varmistaa, että nikamamurtumapotilaat löydettäisiin ja hoidettaisiin.

TEKSTI: ANSA HOLM
KUVA: JENNI LEHTINEN

Vieritä ylös