18.5.2024 Lukunurkka

Kysymys:

Asun Salossa eli terveydenhuoltoni on Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Sain lääkäriltä osteoporoosidiagnoosin sekä reseptin luulääkettä varten. Muutoin sain hieman sanallista ohjausta siihen, mihin asioihin mihin tulisi kiinnittää jatkossa huomiota liikkumisessa ja ravitsemuksessa. Mitään ohjevihkoa tai vastaavaa en saanut. Nyt en tiedä, miten hoitoni jatkuu tästä. Mistä saisin tietoa ja tukea?

Vastaus:

Osteoporoosin hoidon toteutuksessa oleellista on omahoidon tiedon saanti sekä potilaan omahoidon toteutus arjessa koko loppuelämän ajan. Potilaan omahoitoon ohjaaminen on siis oleellisen tärkeää. Valitettavasti terveydenhuollossa ei välttämättä löydy tähän työntekijäresurssia, jotta se toteutuisi mahdollisimman hyvin ja säännöllisesti. Yhtenä apuvälineenä tähän ongelmaan olisi alueellinen osteoporoosin hoito- ja palveluketju. Sieltä löytyy potilasta varten tietoa niin sairauden hoidosta kuin eri palveluista, joista on sairastavalle hyötyä.

Osteoporoosin hoitoketjusta puhutaan silloin, kun ketjussa esitellään sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiden työnjako ja yhteistyö osteoporoosin hoidossa. Se kuvataan usein kaaviona, joka alkaa potilaan yhteydenotosta/käynnistä terveydenhuoltoon, mitä tutkimuksia potilaalle tehdään, mitä kaavakkeita tai kyselyitä käytetään, miten usein potilas jatkossa käy terveydenhuollossa ja millä aikavälillä jne. Hoitoketjut rakennetaan Käypä Hoito -suositusten pohjalta sekä perustuen viimeisimpään, näyttöön perustuvaan tutkimustietoon.

Osteoporoosin palveluketjusta puhutaan silloin, kun näkökulmana on osteoporoosia sairastava. Tarkoituksena on luoda hänelle palvelukokonaisuus, jossa on esiteltynä esimerkiksi hyvinvointialueen, kunnan ja järjestöjen tarjoamat palvelut osteoporoosia sairastavalle. Palveluketjun toimiessa hyvin potilas saa tarvitsemansa palvelut helposti, oikea-aikaisesti ja saumattomasti.

Hyvinvointialueen palveluina palveluketjusta löytyisivät esimerkiksi käynnit hoitajan, lääkärin tai fysioterapeutin luona, laboratoriokäynnit sekä luustontiheysmittaukset. Kunnan palveluina voisi löytyä esimerkiksi hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja liikuntatoimen palvelut. Alueen luustoyhdistyksen tarjoama vertaistuki olisi myös ketjusta löydettävissä. Salon kohdalta siellä olisi löydettävissä Salon Luustoyhdistys ry:n yhteystiedot.

Ikävä kyllä Luustoliiton potilaskyselyn tulosten perusteella näyttää siltä, että tällä hetkellä Varsinais-Suomessa ei ole osteoporoosia sairastavalle toimivaa palveluketjua. Viestisi perusteella tuntuu siltä, että et ehkä vielä ole Salossa toimivan jäsenyhdistyksemme jäsen. Niinpä suosittelen ottamaan yhteyttä Salon Luustoyhdistykseen, josta on mahdollista saada tietoa ja tukea omaan tilanteeseensa. Löydät yhdistyksen yhteystiedot esimerkiksi tämän lehden lopussa olevasta tapahtumakalenterista.

Lähteet:

• Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Geriatrit ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020.
• Koivisto, Liukko, Tiirinki & Lyytikäinen. Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyn, ohjauksen ja seurannan käsikirja. 2020. THL.

Luustoneuvonta

Luustoneuvonta on Luustoliiton tarjoamaa luustokuntoutujille tarkoitettua kertaluontoista neuvontaa ja tukea erilaisissa osteoporoosin omahoitoon liittyvissä kysymyksissä (esim. ravitsemus, liikunta, lääkärin määräämän luulääkityksen itsenäinen toteutus ja yhdistystoiminta).

Puhelimitse luustoneuvontaa saa torstaisin klo 12.00–14.00 numerossa 050 337 7570. Soittaminen maksaa normaalin matkapuhelinmaksun verran.

Luustoneuvontaa saa myös lähettämällä sähköpostia osoitteeseen luustoneuvonta@luustoliitto.fi. Sähköposteihin vastataan noin viikon kuluessa. Sähköpostiin on hyvä liittää mukaan puhelinnumerosi, sillä joissain tapauksissa luustoneuvonnasta otetaan sinuun yhteyttä puhelimitse.