Asiantuntija vastaa: ravitsemus
Kysymys:
”Hyvä asiantuntija. Olen saanut luettavakseni Luustoliiton esitteen, jossa kerrotaan, miten paljon pitäisi ikäiseni ja painoiseni osteoporoosia sairastavan syödä proteiinia ja kalsiumia. Minä en millään jaksa tuota määrää syödä. Ruokahalu on muutenkin mennyt. Mieheni joutui ennen joulua palvelutaloon. En jaksanut häntä enää kotona hoitaa kipeän selkäni kanssa. Olen nyt yksin talossa. En jaksa laittaa yhdelle ihmiselle ruokaa, turhaa työtä. Miten ihmeessä voin syödä sen kaiken, mitä pitää!”
Vastaus:
Hyvä kysyjä.
Paljon voimia uuteen elämäntilanteeseen. Muutokset elämässä voivat vaikuttaa ruokahaluun ja heikentää sitä. Kun ruokahalu on huono, annoskoko pienenee usein huomaamatta. Tämä voi johtaa laihtumiseen ja ravitsemustilan heikkenemiseen.
Kuten kysymyksessäsi mainitsit, osteoporoosin hoidossa on hyvä kiinnittää huomiota kalsiumin ja proteiinin saantiin. Lisäksi on syytä huolehtia riittävästä energian ja D-vitamiinin saannista. Osteoporoosipotilaan tulisi saada kalsiumia kokonaisuudessaan 1 000-1 500 mg/vrk. Tämän saa esimerkiksi viidestä lasillisesta maitoa/piimää/viiliä/jogurttia/rahkaa tai kalsiumilla täydennettyä kasvimaitoa. Lisäksi juusto on hyvä kalsiumin lähde.
Tämä määrä maitotuotteita kertyy päivän aikana, kun jokaisella ruokailukerralla on jotakin maitotuotetta. Esimerkiksi aamupalalla puuro maitoon valmistettuna, lounaalla ja päivällisellä lasillinen maitoa tai piimää, välipalaksi rahkaa ja iltapalalla leipä juustoviipaleilla.
Kalsiumin lisäksi maitotuotteista saadaan ikääntyneille tärkeää proteiinia.
Osteoporoosipotilaan D-vitamiiniannoksen tulisi perustua S-25(OH)D-pitoisuuden mittaukseen. Sopiva D-vitamiiniannos on useimmille 20-50 ug/vrk.
Kun ruokahalu heikkenee, on tärkeää seurata painoa säännöllisesti, esimerkiksi kerran viikossa. Ruokahaluttomuus voi johtaa painon laskuun ja ravitsemustilan heikkenemiseen, jolloin myös toimintakyky voi heikentyä. Tahattoman painonlaskun syy on hyvä selvittää terveydenhuollossa.
Ruokahalua voi lisätä esimerkiksi liikkumalla tai ulkoilemalla, syömällä seurassa, kattamalla kauniisti ja ruokailemalla kodin ulkopuolella. Olisiko sinulla sukulaisia tai ystäviä, joiden kanssa voisit syödä yhdessä?
Vaikka ruokahalu olisi huono, kannattaa syödä säännöllisesti noin kolmen tunnin välein. Näin yhdellä kerralla ei tarvitse syödä paljon. Kun valmistaa ruokaa vain itselle, voi osan ruoasta pakastaa ja syödä myöhemmin. Myös valmisruoista löytyy hyviä vaihtoehtoja. Valmisruoka-annoksen voi täydentää tuoreilla kasviksilla, lasillisilla maitoa tai piimää ja tarvittaessa leipäpalalla.
Annoskoon ollessa pieni, ruuan energiamäärää voi nostaa lisäämällä rasvaa ruokiin. Esimerkiksi ruokalusikallinen rypsiöljyä puuroon, salaatinkastiketta lounaalla salaattiin ja enemmän levitettä leivälle lisäävät päivittäistä energiansaantia.
Proteiinin saannin turvaamiseksi lähes jokaisella syömiskerralla on hyvä olla mukana jotakin proteiinipitoista, kuten maitotuotetta, soijaa, kananmunaa, palkokasveja, lihaa, kalaa tai kanaa.
Usein lounaan ja päivällisen yhteydessä on jotakin proteiinipitoista mukana, mutta välipaloilta proteiinin lähde puuttuu. Hyviä välipalavaihtoehtoja ovat esimerkiksi marjarahka, raejuustoleipä, viili, marjapuuro maidolla tai smoothie. Tarvittaessa voit ottaa käyttöön apteekin täydennysravintojuomat, joissa on yhdessä annoksessa 250-400 kcal ja proteiinia 15-20 grammaa. Tämä vastaa energia- ja proteiinimäärältään monipuolista lounasateriaa.
Karoliina Salminen,
ravitsemusterapeutti
(65 vuotta täyttäneet),
Vantaan kaupunki