1.12.2020 Lukunurkka

Suun kunto kertoo yleisterveydestä enemmän kuin voisi arvatakaan. Hyvällä suunterveydellä voidaan ehkäistä monia sairauksia sekä vaivoja ja näin ollen terve suu voi lisätä elämänlaatua merkittävästi. Siksi jokaisen kannattaa pitää hyvää huolta suun terveydestä aina vauvasta vaariin saakka. Parhain keino huolehtia omasta suunterveydestä on ylläpitää terveitä elämäntapoja ja hoitaa suuta perusteellisesti kotona. 

Suu toimii porttina koko kehoon 

Suuhygienisti Tuula Miettinen ja hammashoitaja Heidi Liukkonen korostavat, että suunterveys on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, eikä se ole erillinen osa ihmisen terveyttä. Terve suu vaikuttaa positiivisesti muun muassa elämänlaatuun, sosiaalisiin tilanteisiin, ruokailuun ja kommunikointiin. 

– Suunterveys on paljon muutakin kuin terveet hampaat. Se on kykyä puhua, hymyillä, haistaa, maistaa, tuntea, pureskella, nielaista ja ilmaista erilaisia tunteita ilmeiden avulla ilman kipua, määrittelee Miettinen. 

Terve suu auttaa taistelemaan terveysongelmia vastaan, sillä monet suun sairaudet vaikuttavat heikentävästi perussairauksiin ja monet muut sairaudet voivat näkyä suusta. 

– Suusta voidaan nähdä yleisterveyden ongelmia ja suu toimii siten porttina koko kehoon. Suunterveys vaikuttaa muihin sairauksiin ja toisin päin, Miettinen kertoo. 

Hyvä suunterveys auttaa ehkäisemään hampaiden reikiintymistä, iensairauksia, pahanhajuista hengitystä ja auttaa säilyttämään hampaat myös ikääntyessä. Terve suu auttaa mm. diabeteksen hyvässä hoidossa sekä ennaltaehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia. 

– Huono suunterveys voi pahentaa sydän- ja verisuonisairauksia, aiheuttaa sydänpussitulehduksen, keuhkokuumeen tai lisätä ennenaikaisen synnytyksen riskiä, Miettinen lisää.

Näin pidät suun terveenä

1. Syö säännöllisesti. Suunterveyden kannalta tulisi syödä enintään 5-6 ateriaa päivässä terveellisesti ja monipuolisesti sekä välttää turhaa napostelua.

2. Käytä ksylitolia aina aterian jälkeen. Syömisen aiheuttama happohyökkäys on hampaille haitallinen, mutta sen saa katkeamaan, kun muistaa ottaa täysksylitolipurukumin tai -pastillin aterian jälkeen.

3. Harjaa hampaat vähintään kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla. Suositeltava aika hampaiden pesulle on vähintään 2-3 minuuttia.

4. Vaihda tavallinen hammasharjasi sähköhammasharjaan. Sähköhammasharja on tutkitusti tehokkaampi puhdistaja kuin tavallinen hammasharja.

5. Puhdista hammasvälit päivittäin. Hammasvälit kannattaa puhdistaa hammaslangalla tai hammasväliharjalla ennen hampaiden pesua.

6. Juo vettä – se on hampaiden ystävä. Sokeroidut juomat ovat hampaan kiilteen sulamisen kannalta haitallisia, joten paras juoma hampaiden kannalta on vesi.

7. Puhdista myös kieli, hampaaton suu sekä hammasproteesit. Välttämättä ei tule ajateltua, että esimerkiksi kielen ja hampaattoman suun puhdistaminen kuuluu
osaksi hyvää suuterveyttä.

8. Käy säännöllisesti suun ja hampaiden tarkastuksessa.

Perusteellinen omahoito kunniaan 

Miettinen ja Liukkonen korostavat, että tärkeintä suunterveyden ylläpidossa on kaikki kotona tehtävä työ. Hampaat tulisi puhdistaa pehmeällä hammasharjalla kahdesti päivässä, vähintään kahdesta kolmeen minuuttia kerrallaan. Suositeltava hammasharja on sähköhammasharja, sillä se puhdistaa tavallista hammasharjaa tehokkaammin. Jos sähköhammasharja ei itselle sovi, käy puhdistukseen hyvin myös tavallinen pehmeä ja pienipäinen hammasharja. Harjauksessa on oleellista käyttää fl uorihammastahnaa, sillä se ehkäisee hampaiden reikiintymistä. Jotta suu puhdistuu kunnolla, tulisi muistaa myös hammasvälien ja kielen puhdistus.  

– Hammasvälien puhdistaminen tulisi tehdä päivittäin, joko hammaslangalla tai hammasväliharjalla. Kieltä tulisi puhdistaa tarpeen mukaan, sillä hampaille kertyvää plakkia (bakteeripeitettä) kertyy myös kielen pinnalle. Tämä onnistuu kielenpuhdistajalla ja joidenkin hammasharjojen takaa löytyvällä kielenpuhdistuspinnalla. Lisäksi hammasproteesin ja hampaattoman suun puhdistamisesta on tärkeää huolehtia päivittäin, Miettinen kertoo. 

 Jos haluaa välttää hampaiden reikiintymistä, ei ole yhdentekevää, tekeekö hampaiden välien putsauksen ennen hampaiden pesua vai pesun jälkeen. 

 – Hammasvälit tulisi puhdistaa ennen hampaiden pesua, jotta fl uori pääsee vaikuttamaan puhtaissa hammasväleissä hampaiden harjauksen jälkeen, Liukkonen täydentää. 

 Hyvään suunhoitoon kuuluu myös säännöllinen käynti suun ja hampaiden tarkastuksessa. Sieltä saa tarvittaessa opastusta sopiviin välineisiin. 

 – On tärkeää kysyä suunterveyden ammattilaisen vastaanotolla, että mitkä puhdistusvälineet käyvät parhaiten itselle. Asiantuntijalta saa myös muita vinkkejä suun hoitoon, Miettinen lisää.

”Suusta voidaan nähdä yleisterveyden ongelmia ja suu toimii siten porttina koko kehoon. Suunterveys vaikuttaa muihin sairauksiin ja toisin päin.” – Miettinen

Ammattilaisen tarve vaihtelee 

Suunhoidon ammattilaisia on eri tarpeisiin. Ammattilaisista hammaslääkäri määrittää jokaiselle potilaalle yksilöllisen tutkimusvälin. Siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten suun terveydentila, yleisterveys, lääkitykset ja muut hoidot, esimerkiksi syöpähoidot. Tarvittava tutkimusväli on yksilöllinen. 

– Perusterveelle ja tervesuiselle voi riittää käynti hammashoidossa jopa viiden vuoden välein, jos omahoito toteutuu, eikä asiakkaalla ole havaittavissa hampaiden reikiintymistä. Toinen taas voi tarvita säännölliset käynnit puolen vuoden välein, Liukkonen kertoo. 

Tutkimuskäynnillä hammaslääkäri tutkii koko purentaelimen ja tekee sen perusteella potilaalle hoitosuunnitelman. Käynnillä tutkitaan koko suu ja hampaisto, leukanivelet, purenta ja puremalihakset, leuan alueen imusolmukkeet, kieli ja suunpohja sekä otetaan mahdollisesti tarkentavia röntgenkuvia. Hammaslääkärin toimenpiteisiin kuuluu muun muassa hampaiden paikkaukset ja poistot, juurihoidot, laajemmat iensairauksien hoidot, hammasproteesien ja purentakiskojen suunnittelu sekä niiden
valmistuttaminen hammasteknikolla.

 – Lisäksi hammaslääkäri arvioi muun hoidon tarpeen, esimerkiksi suuhygienistin hoidon tarpeen, Liukkonen täydentää. 

Suuhygienistin käynti perustuu puolestaan suusairauksien ennaltaehkäisyyn. Suuhygienistikäynnillä painotetaan omahoidon ohjausta ja motivointia omahoitoon. Suuhygienisti opastaa henkilökohtaisesti suunhoidossa ja hampaiden puhdistamisessa. Vastaanotolla katsotaan yhdessä välineitä, joilla suun puhdistaminen olisi kotona mahdollisimman yksinkertaista. Lisäksi suuhygienistin työnkuvaan kuuluu esimerkiksi hammaskiven poisto ja hammaslääketieteen erikoisalojen osatehtävät, kuten hampaiden oikomishoito. 

Hammaslääkärin tutkimuskäyntien välillä asiakas voidaan ohjata suun terveystarkastukseen suuhygienistille, ja ammattilaisten käyntejä suunnitellaan yksilöllisen tarpeen mukaan Miettisen mukaan: 

– Tänä vuonna voi olla esimerkiksi hammaslääkäri, kahden vuoden päästä suuhygienisti ja sitten taas vuorossa voi olla hammaslääkäri.

”Perusterveelle ja tervesuiselle voi riittää käynti hammashoidossa jopa viiden vuoden välein, jos omahoito toteutuu, eikä asiakkaalla ole havaittavissa hampaiden reikiintymistä. Toinen taas voi tarvita säännölliset käynnit puolen vuoden välein.”
– Liukkonen

Jos kaikki on kunnossa, voidaan jatkaa hammaslääkärin tutkimuskäynnillä laatiman hoitosuunnitelman ja -aikataulun mukaan. Tarvittaessa varataan aika hammaslääkärille, jos esimerkiksi reikiintymistä tai muita uusia ongelmia havaitaan. 

– Jos ongelmia on jo valmiiksi ja tiedetään, että ne vaativat hammaslääkäriä, aika varataan suoraan hammaslääkärille, Miettinen täsmentää. 

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa 

Liukkonen ja Miettinen ovat työssään tekemisissä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa. He painottavat lapsuudessa opittujen taitojen merkitystä. Varhain omaksutut suunhoidon tottumukset kantavat useimmiten aikuisuuteen saakka. Vanhemmilla on päävastuu ja -rooli lapsen suunhoidossa. Aikuisen tulisi harjata alle kouluikäisen lapsen hampaat kaksi kertaa päivässä. Kun lapsi menee kouluun, voi hän alkaa harjoittelemaan harjausta itsenäisesti. Liukkonen ja Miettinen kuitenkin korostavat, että iltaisin aikuisen tuki harjaamiseen on erityisen tärkeää. 

– Lapset tarvitsevat aikuisten tukea koko alakoulun ajan, sillä lasten käsien motoriikka ei usein riitä itsenäiseen harjaukseen ennen alakoulun viimeisiä luokkia, Liukkonen täydentää. 

Yläkouluun siirtyessä vastuu suun puhdistuksesta siirtyy nuorelle. Silloinkin on vielä tärkeää, että vanhemmat jaksavat muistuttaa terveellisistä ruokatottumuksista ja omahoidosta. 

– Kun nuori alkaa itsenäistyä ja käyttää omaa rahaa, hampaat saavat usein kuormitusta. Erilaisten makujuomien ja naposteltavien ostaminen lisääntyy, ja se on usein hampaiden kannalta uhkatekijä. Vanhempien omalla esimerkillä on silloin tärkeä rooli, Liukkonen kertoo. 

Aikuisena tärkeimmät asiat suunhoidossa ovat hyvä omahoito ja säännölliset käynnit suunterveystarkastuksissa. 

– On tärkeää huomioida erilaisten sairauksien sekä lääkitysten vaikutus suunterveyteen, Miettinen mainitsee. 

Ikääntyneiden kohdalla on otettava huomioon heidän toimintakykynsä suunterveydestä huolehtimisessa. Välttämättä taito, motoriikka tai toimintakyky eivät enää riitä suunterveyden ylläpitämisessä. Ikääntynyttä suunterveyden hoidossa voi auttaa omainen tai muu henkilö. 

– Ikääntyneillä on nykyään myös aikaisempaa enemmän omia hampaita, joten hyvää hoitoa tarvitaan elämänkaaren loppuun saakka. Terve suu parantaa merkittävästi ikääntyneen elämänlaatua, kertoo Miettinen.

”On tärkeää huomioida erilaisten sairauksien sekä lääkitysten vaikutus suunterveyteen.” – Miettinen

Erityistilanteissa suunhoito korostuu entisestään 

Tietyt sairaudet ja lääkitysten yhteisvaikutukset voivat vaikuttaa suunterveyteen, joten näissä tilanteissa
siihen tulee kiinnittää erityishuomiota. Ennen joidenkin hoitojen ja lääkitysten aloittamista tulisi suun olla
hyvässä kunnossa. 

– Esimerkiksi osteoporoosin hoidossa käytettävät lääkkeet vaikuttavat suussa tehtäviin toimenpiteisiin.
Hampaan poisto voi aiheuttaa leukaluussa luukuoliota, joten suun tulehdukset tulisi hoitaa ja huonokuntoiset
hampaat poistaa ennen lääkityksen aloittamista. Myös elimistön vastustuskykyä heikentävien lääkitysten ja
hoitojen, esimerkiksi reumasairauksien, syöpähoitojen, ja elinsiirtopotilaiden kohdalla suunterveyden hoitaminen on erityisen tärkeää, Liukkonen toteaa. 

Lisäksi ennen suuria leikkauksia suu tulee tutkia ja hoitaa perusteellisesti kuntoon. 

 – Esimerkiksi ennen keinonivelleikkausta suun terveydentila tulee tarkistaa ja suun täytyy olla tulehdusvapaa ennen toimenpidettä. Ientulehdus sekä tulehduspesäkkeet hampaiston ja leukojen alueella saattavat aiheuttaa tulehduksen keinonivelessä, sillä bakteerit voivat päästä suusta verenkiertoon ja vaarantaa keinonivelen parantumisen, kertoo Liukkonen. 

Jotkut lääkitykset voivat aiheuttaa suun kuivuutta, joka lisää reikiintymisen riskiä huomattavasti. Suun kuivumista voivat aiheuttaa muun muassa psyykelääkkeet, epilepsialääkkeet, migreenilääkkeet ja Parkinsonin tautiin tarvittavat lääkkeet. Liukkonen kannustaa keskustelemaan suunhoidon ammattilaisen kanssa, jos kuiva
suu vaivaa: 

 – Jos kokee suun kuivuuden tunnetta, on syytä kiinnittää huomiota erityisesti suun omahoitoon. Ksylitolipastillien tai -purukumin pureskeleminen voi myös auttaa, sillä se lisää syljeneritystä helpottaen kuivuuden tunnetta ja ehkäisten reikiintymistä. Lisäksi voi ottaa käyttöön hammaslääkärin ohjeen mukaan esimerkiksi fluoripurskutetta tai -tabletteja ja reseptillä saatavaa fluoritahnaa reikiintymisen ehkäisemiseksi. Suun kuivuutta voi helpottaa myös juomalla riittävästi vettä ja käyttämällä siihen tarkoitettuja apteekista saatavia suunhoitotuotteita. Suun terveydenhoidon ammattilaiselta saa tarvittaessa lisäohjeita.

Kotoa on hyvä löytyä hammaslankaa, tavallinen hammasharja tai sähköhammasharja, hammasväliharja, täysksylitolipurukumeja ja -pastilleja sekä fluoripitoista suuvettä.

Pelosta kannattaa puhua

Hammaslääkäripelko on yleistä, eikä pelon syntymiselle ole aina selkeää syytä. Miettinen ja Liukkonen kannustavat hakemaan pelkoon apua ja siitä kannattaa mainita myös ajanvarauksen yhteydessä, jotta asia osataan ottaa huomioon vastaanotolla.

– Tarvitaan usein monia positiivisia käyntejä, ennen kuin yksi huono käynti alkaa häipymään mielestä, Liukkonen toteaa.

Voisi luulla, että pelkäävät potilaat hoitaisivat suutaan erityisen hyvin, jotta vastaanotolla tarvitsisi käydä
mahdollisimman harvoin, mutta aina asia ei ole niin.

– Usein pelkopotilaat, varsinkin aikuiset, tulevat ihan viime tipassa hoitoon. Heille tulisi erityisesti painottaa omahoidon tärkeyttä, Miettinen lisää. 

Tärkeää olisi, että vanhemmat eivät siirtäisi omaa pelkoaan lapsiin, vaan pyrkisivät kannustamaan lasta omista peloista huolimatta. Monesti jos vastaanotolla on pelkäävä lapsi, on myös pelkäävä vanhempi.

– Meillä käy esimerkiksi paljon pelkääviä lapsia ja järjestämme heille totuttelukäyntejä, jolloin mennään lapsen ja nuoren ehdoilla. Varaamme potilaalle niin monta käyntiä, kuin tarve vaatii. Ensimmäiset käynnit voivat olla tutustumista ja juttelua, hoitohuoneen ja välineiden läpikäyntiä sekä omahoidon tottumuksien kartoittamista. Hammashoitopelkoon kannattaa ehdottomasti hakea apua, oli sitten lapsi tai aikuinen, sanoo Liukkonen.

Kuopiossa on yksitoista suunterveyden toimipistettä ja suunterveydestä alueella huolehtii n. 150 suun terveydenhuollonammattilaista. Kuopiossa on useita erikoisaloja kuten mm. oikomishoito, iensairaudet,
juurihoito, suu- ja leukakirurgia ja nukutushammashoito esim. lapsia ja pelkopotilaita varten. 

Kuopiossa on kolmen vuoden ajan toiminut tehostetun omahoidon vastaanotto, joka on kehitetty valtakunnallisen digitalisaatiohankkeen myötä. Hammashoitaja Heidi Liukkosen ja suuhygienisti Tuula Miettisen pyörittämä vastaanotto on vakiintunut Kuopiossa tärkeäksi osaksi lasten ja nuorten suunterveydenhuollon palveluita. Se on Suomessa ainoa laatuaan – muualta ei vielä vastaavaa löydy. Suun omahoidon tukemisen lisäksi yhteistyötä tehdään myös sosiaalitoimen, kouluterveydenhuollon ja neuvolan kanssa. Huolen herätessä lapsia autetaan ja ohjataan tarvittaessa eteenpäin. 

Hammashoitaja Heidi Liukkosen ja suuhygienisti Tuula Miettisen haastattelun lisäksi juttua varten konsultoitiin myös Kuopion suunterveyden yksikön vastaavaa hammaslääkäriä Jenni Vaattovaaraa.

Lisätietoa suunterveydestä

www.hammaslaakariliitto.fi
www.ilovesuu.fi

Terveyskirjastosta seuraavat artikkelit:
Suun omahoito
Hampaiden reikiintyminen
Ientulehdus
Parodontiitti
Käypä hoito -suositukset
Karieksen hallinta -suositus

Kuopion kunnan suunhoidon sivut:
www.kuopio.fi/suun-ja-hampaiden-hoito

Oman kunnan suunhoidon sivut

TEKSTI: NELLI NUMMISALO
KUVA: KUOPION SUUNTERVEYS / HEIDI LIUKKONEN JA TUULA MIETTINEN ja PIXABAY (artikkelikuva)