Hyppää sisältöön

Vastuullinen ruoka kotitalouksissa

Lukunurkka

Astuessamme ruokakauppaan ja istuessamme ruokapöytään emme vain valitse aterioitamme – valitsemme tulevaisuutemme. Ruoka on yksi elämän osa-alue, jonka vastuullisuuteen voimme omilla valinnoillamme ja toiminnallamme vaikuttaa, eikä sen tarvitse olla hankalaa. Millaisia tekoja voisimme omassa arjessamme tehdä kestävämmän tulevaisuuden eteen? Päivittäistavarakaupoissa on valtava valikoima erilaisia elintarvikkeita monine merkkeineen, mutta mitä merkit todellisuudessa tarkoittavat ja miksi niihin pitäisi kiinnittää huomiota?

Ruoantuotanto vaatii valtavasti resursseja, kuten vettä, viljelykelpoista maata, aikaa ja työvoimaa, polttoainetta sekä koneita ja kuljetusjärjestelmiä. Ruoantuotannon ja -jakelun kuormitus on yksi suurimmista uhista maapallon kantokyvylle. Pelkkä ruoka aiheuttaa noin 26 % kasvihuonekaasupäästöistä. Ruoka on elintärkeää, eikä sen tuotantoa voida lopettaa, mutta tuotantomenetelmillä ja kestävyyden huomioinnilla on väliä.

Huomattava osa ruoasta päätyy myös hävikiksi. Suomessa heitetään vuosittain hukkaan 372 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Hävikin mukana myös ruoantuotantoon, jakeluun ja valmistukseen käytetyt resurssit ja niistä aiheutuneet ympäristöhaitat ovat olleet turhaa tuhlausta. Suomessa ruokahävikistä 32 %, 120 miljoonaa kiloa vuodessa, tulee kotitalouksista. Välttämällä hävikkiä ei ruokaa tarvitsisi tuottaa yhtä paljon ja voisimme säästää paljon kallisarvoisia raaka-aineita ja energiaa.

Suomalaisten ruoan hiilijalanjälki, Hot or Cool Institute, 2021 (mukailtu).

Vähemmän ruokahävikkiä

Mitä sitten kotona voisi tehdä? Hävikin vähentämiseksi kannattaa suunnitella etukäteen ruokaostokset ja ateriat, jottei tulisi ostettua ylimääräistä ruokaa pilaantumaan kaappiin.

Ennen kauppaan lähtöä kannattaa myös tutkia, mitä kaapista löytyy jo valmiiksi ja voisiko niitä hyödyntää seuraavassa ateriassa. Voisiko esimerkiksi nahistuvista juureksista tehdäkin kasvissosekeiton ja lorauttaa vielä edelliseltä ruoalta yli jääneen puolikkaan kerman keiton sekaan?

Luovilla resepteillä saat vähennettyä ruokahävikkiä. Myös ruoan oikeanlainen säilytys voi pidentää sen käyttöikää huomattavasti. Jos ruokaa tulikin tehtyä liikaa tai ostettua liian iso pussi leipää, voisiko osan siitä pakastaa myöhempään käyttöön? Lisää vinkkejä kaapista jo löytyvien ruokien uusista mahdollisuuksista voi lukea kuluttajaliiton sivuilta.

Mitä on luomu?

Luomutuotannossa vastuullisuus huomioidaan monipuolisesti niin ympäristön, eläinten kuin ihmistenkin näkökulmasta. Se lisää luonnon monimuotoisuutta muun muassa vähentämällä pölyttäjien altistumista erilaisille torjunta-aineille. Torjunta-aineiden sijaan rikkakasveja torjutaan muun muassa ennakoinnilla ja mekaanisella kitkemisellä. Tuholaishyönteisistäkin päästään eroon ilman teollisia kemikaaleja hyödyntämällä tuholaisia syöviä hyönteisiä, kuten leppäkerttuja.

Luomutuotannossa kasveja lannoitetaan teollisten lannoitteiden sijaan eloperäisillä lannoitteilla, kuten karjanlannalla, joka lisää maaperän eliölajien monimuotoisuutta. Luomukarjalla on tavanomaista tuotantoa enemmän tilaa rakennuksissaan ja ne pääsevät kesäisin ulos laiduntamaan. Luomueläimille mahdollistetaan lajityypillinen käyttäytyminen ja ruokavalio.

Luomutuotteen tunnistaa EU:n yhteisestä luomumerkistä, jossa on lehdenmuotoinen tähtikuvio vihreällä pohjalla. Suomessa viranomaiset valvovat luomutuotantoa tekemällä tarkistuskäyntejä maatiloille ja yrityksiin vähintään vuosittain.

Luomutuotteiden hinta voi olla korkeampi kuin tavanomaisesti tuotettujen elintarvikkeiden. Hintaero voi johtua esimerkiksi eläinten hyvinvointia varten tarvittavista suuremmista investoinneista, kuten luomuvaatimusten mukaisista rakennuksista.

Reilu kauppa

Ympäristövastuullisuuden lisäksi myös ruoan sosiaaliseen vastuullisuuteen voidaan vaikuttaa kotitalouksissakin. Yksi tapa on valita tuotteita, joilla on Reilun kaupan (eng. Fair trade) merkki. Sen tavoitteena on taata viljelijöille elämiseen riittävät tulot. Työntekijöiden hyvinvointi on reilun kaupan toiminnassa keskiössä. Työntekijöillä on oltava työsopimus ja syrjintää ja lapsityövoiman käyttöä ei suvaita. Myös ympäristönäkökulma otetaan huomioon Reilun kaupan kriteereissä ja viljelijöiden on huolehdittava muun muassa veden ja maaperän laadusta sekä jätehuollon parantamisesta. Reilun kaupan merkin voi löytää esimerkiksi kahvipaketista tai banaaneista. Kuten luomutuotantoa, myös Reilun kaupan maatilojen toimintaa valvotaan kolmannen, riippumattoman osapuolen toimesta.

Lähiruoka

Lähiruoka on paikallisesti tuotettua ja jalostettua ruokaa, joka on tehty oman alueen, tyypillisesti oman maakunnan, raaka-aineista. Lähiruoantuotannolla ja sen tukemisella on monenlaisia positiivisia vaikutuksia alueen talouteen, sosiaaliseen hyvinvointiin sekä ympäristöön.

Lähiruoan suosiminen ja tukeminen tukee paikallisia tuottajia ja yrittäjiä sekä edistää suomalaista ruokakulttuuria. Lähiruoka tukee myös alkuperäislajikkeiden ja -eläinrotujen säilymistä, luonnon monimuotoisuutta ja vähentää hävikkiä ja kuljetuspäästöjä.

Vähemmän lihaa

Kuten sanottu, ruoantuotanto kuluttaa resursseja ja tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä, mutta kaikki ruoka ei kuormita maapalloa tasaisesti. Yleisesti eläinperäinen ruoka on kasviperäistä ruokaa kuormittavampaa, vaikka myös poikkeuksia on. Suomalaisten ruoasta aiheutuvasta hiilijalanjäljestä 71 % aiheutuu eläinperäisten tuotteiden kulutuksesta. Oheisesta kuvaajasta nähdään, että etenkin lihan ja maitotuotteiden osuus siitä on suuri. Jotta onnistuisimme pitämään ilmaston lämpenemisen mahdollisimman vähäisenä, täytyisi suomalaisten ruoasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä vähentää noin 64 % vuoteen 2030 mennessä. Tämä onnistuu vähentämällä suuripäästöisten ruokien kulutuksen määrää.

Jos nykyisestä tyypillisestä länsimaalaisesta ruokavaliosta siirryttäisiin kestävämpään, kasvipohjaiseen ruokavalioon, voisimme vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja maankäyttöä jopa 70 % ja veden käyttöä jopa 50 %. Tämä johtuu karjantuotannon pienemmästä energiatehokkuudesta kasvinviljelyyn verrattuna.

Todellisuudessa ruoankulutukseen vaikuttavat monet asiat, kuten kulttuuri ja tottumukset, joten tällainen täyskäännös on miltei mahdotonta. Vaikka vegaaniksi ryhtyminen kuulostaisi liian radikaalilta, voit silti tehdä muutoksia kohti ympäristöystävällisempää ruokavaliota. Esimerkiksi jo kalan, kanan tai sianlihan suosiminen naudanlihan sijaan vähentää ruoasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti. Voit myös haastaa itsesi pitämään yhden kasvisruokapäivän viikossa. Ei tarvitse tehdä joko kaikkea tai ei mitään: muutoksia voi tehdä pieni askel kerrallaan.

Lähteet

Teksti: Ella Kuronen, elintarviketalouden ja kulutuksen opiskelija, Helsingin yliopisto

Artikkeli on julkaistu aiemmin Luustotieto 2/2024 -lehdessä.

Jaa somessa:

Sinua saattaa kiinnostaa

EKLI-hankkeen kuulumisia 2/2024

Luustoneuvonta: hoidon jatkuminen

Kuntoutuja Tuulikki Paakkinen (73 v) ”Olin onnellinen, ettei tullut mitään suurempaa murtumaa ennen diagnoosin saamista”
Lisää ajankohtaista