22.6.2021 Luustoliitto tiedottaa

Tulehdukselliset suolistosairaudet (Inflammatory Bowel Disease, IBD) haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti ovat lisääntyneet Suomessa voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Suomessa oli vuonna 2020 noin 54 000 IBD-diagnoosin saanutta potilasta ja uusia tautitapauksia todetaan vuosittain noin 2000. Tulehduksellisiin suolistosairauksiin liittyy myös liitännäissairauksia, joista yksi yleisimmistä on osteoporoosi. Sitä esiintyy noin 30 %:lla potilaista ja osteopeniaa jopa joka toisella. Osteoporoosin riskiä IBD-potilailla nostavat tavanomaisten riskitekijöiden lisäksi mm. krooninen tulehdus, pitkäkestoinen kortisonihoito ja puutteellinen ravintoaineiden imeytyminen. Koska tulehdukselliset suolistosairaudet puhkeavat usein jo nuorella iällä, on luustoterveydestä huolehtiminen erityisen tärkeää.

Osteoporoosi vaanii IBD-potilaita

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat kroonisia ja uusiutuvia sairauksia, joiden syntymekanismiin ajatellaan liittyvän ympäristö- ja ravintotekijöiden lisäksi suolistobakteerit sekä geneettinen alttius. Haavainen paksusuolentulehdus sijaitsee nimensä mukaan paksusuolessa, tulehdus alkaa useimmiten peräsuolesta ja rajoittuu limakalvoille.

Crohnin tauti voi ilmetä missä tahansa ruuansulatuskanavan osassa, tulehdus on jaksottaista ja voi ulottua läpi suolen koko seinämän. IBD-tautien diagnosointiin käytetään tähystystä. Ensisijainen hoito on lääkehoito, mutta vaikeammissa tautimuodoissa turvaudutaan leikkauksiin.

Haavainen paksusuolentulehdus on yleisin IBD-sairaus

Se on noin 3 kertaa yleisempi kuin Crohnin tauti. Taudin kulku on aaltomainen, jossa lepovaiheet ja tulehdusvaiheet vuorottelevat. Yleisin oire on verinen ripuli. Lisäksi voi ilmetä mm. äkillistä ulostamisen tarvetta, limaisia eritteitä ulosteessa ja kramppimaisia vatsakipuja vasemmalla alavatsalla.

Crohnin taudin oireet vaihtelevat taudin sijainnin mukaan. Tavallisia oireita ovat ripuli, tihentynyt ulostamisen tarve, vatsakivut, väsymys ja laihtuminen. Crohnin taudissa on usein komplikaatioita: suolen ahtaumia, märkäpesäkkeitä ja tulehduskanavia eli fisteleitä. Taudille on tyypillistä oireettomien ja pahenemisvaiheiden vuorottelu.

Krooninen tulehdus uhkaa luita

Tulehdukselliset suolistosairaudet ylläpitävät elimistössä jatkuvaa tulehdustilaa. Se vaikuttaa haitallisesti luukudoksen uudistumiseen, jolloin luun määrä pienenee.

IBD-lääkitys vaikuttaa osteoporoosiriskiin. Varsinkin suun kautta otettu kortisonilääkitys heikentää luun muodostusta ja vähentää kalsiumin imeytymistä suolistosta. IBD:n hoidossa käytettävät biologiset lääkkeet taas saattavat lisätä luun tiheyttä.

Myös huono ravitsemustila ja puutteellinen imeytyminen lisäävät osteoporoosin riskiä. Imeytymishäiriö on usein seurausta vaurioituneesta suolen limakalvosta, ripulista tai suolikirurgiasta, jossa suolta on jouduttu lyhentämään. IBD-potilailla on mm. matalat  D-vitamiini-, kalsium- ja fosfaattiarvot terveisiin henkilöihin verrattuna.

Potilasohje opinnäytetyönä

Hämeen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat Maritta Kitti, Johanna Martonen ja Leena Mörsky ovat laatineet opinnäytetyönsä osana Luustoliitolle uuden potilasohjeen. Tulehdukselliset suolistosairaudet ja osteoporoosi -esite jatkaa sekundaarisen osteoporoosin potilasohjeiden sarjaa.

Sarjassa on aiemmin julkaistu potilasohjeet nivelreumaa, keliakiaa, diabetesta, syöpää ja muistisairauksia sairastaville sekä  oma ohjeensa  kortisonin aiheuttamasta osteoporoosista. Uudessa potilasohjeessa kerrotaan, miksi tulehdukselliset suolistosairaudet lisäävät riskiä sairastua osteoporoosiin ja saada murtumia. Potilasohje antaa myös hyviä vinkkejä näiden riskien torjumiseen. Uutta potilasohjetta voi tilata Luustoliiton verkkosivuilta. Opinnäytetyö löytyy kokonaisuudessaan Theseuksesta.

Lähteitä

• IBD ja muut suolistosairaudet ry. (n.d.). Suolistosairaudet. https://ibd.fi/tietoa-sairauksista/
• Kolho, K-L. & Färkkilä, M. (2017). Tulehdukselliset suolistosairaudet – mikä vialla? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 133(18), 1701–1709. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302362/duo14274.pdf?sequence=1
• Mirza, F., & Canalis, E. (2015). Management of endocrine disease: Secondary osteoporosis: pathophysiology and management. European Journal of Endocrinology, 173(3), R131–R151. https://doi.org/10.1530/EJE-15-0118
• Ratajczak, A. E., Rychter, A. M., Zawada, A., Dobrowolska, A., & Krela-Ka-mierczak, I. (2020). Nutrients in the prevention of osteoporosis in patients with inflammatory bowel diseases. Nutrients, 12(6), 1702. https://doi.org/10.3390/nu12061702
• Sipponen, T., Färkkilä, M. & Lepistö, A. (2018). Tulehdukselliset suolistosairaudet. Teoksessa Färkkilä, M., Heikkinen, M., Isoniemi, H. & Puolakkainen, P. (toim.), Gastroenterologia ja hepatologia (ss. 503–554). Kustannus Oy Duodecim.

TEKSTI: Leena Mörsky, Johanna Martonen ja Maritta Kitti