Palvelupolkuyhteistyöstä hyötyvät kaikki
Luustoliiton Osteoporoositietoutta ja vertaistukea alueille (OVA) -hankkeessa on tehty yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa osteoporoosia sairastavien palvelupolkujen aikaansaamiseksi. Palvelupolulta potilas, läheinen ja ammattilainen löytävät tietoa sairauden hoidosta ja siitä, miten hoito etenee. Polulta löytyy lisäksi tietoa alueen muista palveluista, esimerkiksi kuntien palveluista ja järjestöjen vertaistuellisesta toiminnasta. Myös organisaatioille palvelupolun tekemisestä on hyötyä, kun toiminnan laatu paranee ja toiminta tehostuu ammattilaisen työn selkeytyessä ja potilaan pystyessä seuraamaan hoitoaan ja saamaan lisätietoa polun kautta.
Luustoliitto on tehnyt tiiviimmin yhteistyötä niin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kuin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) kanssa yhteistyö alkoi lonkkamurtumapotilaan hoitoketjun kuvauksen yhteydessä. Keusotella panostetaan erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyyn, ja lonkkamurtumia halutaankin ehkäistä mahdollisimman hyvin niiden aiheuttaman hoidon ja hoivan tarpeen kasvun sekä lisääntyvän kuolleisuuden vuoksi.
– Lonkkamurtumapotilaan palveluketjussa kaatumisriski ja osteoporoosi kulkevat rinnakkain. Osteoporoosipolku mahdollistaa murtumien tai sen riskin todellisen syyn, kuten osteoporoosin, tunnistamisen. Tämä vähentää uusien murtumien riskiä ja voi parantaa riskissä olevan elämänlaatua ja toimintakykyä, polkutyöskentelyä johtava projektipäällikkö Maija Kangas Keusotelta kertoo.
Lonkkamurtumia tapahtui Suomessa vuonna 2023 lähes 9 000 ja ne kustansivat yhteiskunnalle vähintään 270 miljoonaa €. Osteoporoosin tunnistamisella ja hyvällä hoidolla sekä kaatumisten ehkäisyllä vähennämme lonkkamurtumien riskiä. Ensi vuonna hyvinvointialueille ja kuntiin rahoitusta tuova Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin (HYTE-kerroin) huomioi ikääntyneiden kohdalla lonkkamurtumien määrät ja kaatumishoitojaksot.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (OmaHäme) osteoporoosin palvelupolkua on ajettu paikallisen yhdistyksen, Kanta-Hämeen Luustoyhdistyksen, puolesta aktiivisesti jo pitkään. Vuonna 2023 yhteistyölle näytettiin viimein vihreää valoa hyvinvointialueen puolelta ja työskentely alkoi keväällä 2024. Palvelupolkuja on Kanta-Hämeen alueella tehty jo useampi vuosi, koska ne nähdään tärkeinä välineenä selkeyttämään joskus hyvinkin moninaista palvelukokonaisuutta. Sairaus voi herättää huolta ja lisäkysymyksiä potilaalle, johon palvelupolku lisää hallinnan tunnetta.
– Eri yksiköiden ammattilaisten ja eri palveluntuottajien on myös tärkeää tietää toistensa tekemisestä, jotta he pystyvät omalla toiminnallaan tukemaan sujuvaa asiakaspolkua, asiakaspalvelun erityisasiantuntija Sanna Mäkynen OmaHämeeltä kertoo.
Mäkynen on osteoporoosipolkutyöryhmää johtava asiantuntija.
Luustoliitto on ollut aktiivisesti mukana molempien hyvinvointialueiden osteoporoosin palvelupolkujen kehittämisessä. Hyvinvointialueella yhteistyö järjestöjen kanssa nähdään tärkeäksi osaksi palvelukokonaisuuksia. Mäkynen kuvailee, että järjestöillä on sellaisia asiakasta polullaan tukevia palveluja, jotka täydentävät esimerkiksi hyvinvointialueen palveluvalikoimaa.
– Järjestöillä on paljon tietoa ja ohjausmateriaaleja, joita myös sote-ammattilaiset voivat hyödyntää osana asiakasohjausta, Mäkynen kertoo.
Yhteistyö koetaan oleelliseksi, jotta palvelupolut saadaan kehitettyä onnistuneesti. Mäkysen mielestä järjestöt edustavat jäsenistönsä kautta asiakkaan ääntä ja kokemuksia.
– Tämä on tärkeä osa polkukuvauksia: mitä tietoa on tärkeä välittää ja mihin kysymyksiin vastata polun teksteissä, Mäkynen lisää.
Kangas tuo puolestaan esille seuraavaa:
– Järjestöjen kansallisen tason ja näyttöön perustuvan tiedon jakamisen avulla säästämme aikaa. Meidän ei tarvitse käyttää niin paljon aikaa tutkitun tiedon etsimiseen.
Järjestöt työskentelevät myös valtakunnallisesti, jolloin esimerkkejä ja tietoa toisten hyvinvointialueiden toiminnasta saman asian suhteen on jaettavissa työryhmissä.
Sekä Mäkynen että Kangas ovat sitä mieltä, että järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä hyötyvät kaikki: potilasnäkökulmaa saadaan esille ja palvelupoluista tulee toimivampia. Lisäksi järjestöissä lisääntyy ymmärrys hyvinvointialueiden toiminnasta ja toisaalta hyvinvointialueella lisääntyy ymmärrys järjestöjen monipuolisesta toiminnasta. Palvelupolkujen yhteinen työstäminen ja kuvaaminen ovat hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä.
Luustoliitto kiittää yhteistyöstä!
Teksti: Maria Hannula, järjestösuunnittelija