Luustoliiton työntekijät tutuksi: Henriikka Lankila, järjestösihteeri

Henriikka vuorimaisemassa.

Aloitin Luustoliiton järjestösihteerinä maaliskuun alkupuolella. Valmistuin pari vuotta sitten sosionomi (AMK) -lastentarhanopettajaksi, ja työskentelin aiemmin varhaiskasvatuksen opettajana. Aloittaessani Luustoliitossa työtehtävät muuttuivatkin kertaheitolla ja paljon on ollut uutta ja ihmeteltävää. Lyhyessä ajassa olen päässyt oppimaan jo mielettömästi niin omasta työstäni kuin osteoporoosista ja Luustoliiton toiminnastakin.

Järjestösihteerin työ on mukavan monipuolista, ja pääsen siten haastamaan itseäni ja hyödyntämään osaamistani monella tavalla. Ylläpidän esimerkiksi jäsenrekisteriä ja vastaan monelta osin liiton viestinnästä, minkä lisäksi tuen jäseniä ongelmatilanteissa ja yhdistyksiä monissa käytännön asioissa.

Ennen sosionomiopintoja opiskelin itselleni sisustajan ammatin, ja samalla kirjoitin myös ylioppilaaksi. Ehkä tämäkin kuvastaa innostustani monenlaisiin ja joskus toisistaan täysin poikkeaviinkin asioihin. Teen mielelläni erilaisia kädentaitotöitä ja käsissäni pysyykin niin vasara kuin nuppineulatkin. Tykkään myös leipomisesta (ja leivonnaisten syömisestä) ja useimmiten uunissa valmistuvat joko sämpylät tai muffinssit.

Ihmisten kanssa tehtävä työ on aina ollut haaveeni, minkä lisäksi ammattikorkeakoulussa sisälläni syttyi kipinä myös järjestötyöhön. Vaikka viihdynkin tutussa ja turvallisessa ympäristössä, otan myös mielelläni uusia haasteita vastaan. Toisinaan tuntemattomaan hyppääminen onkin se, joka opettaa eniten.

Minut on melko helppoa innostaa mukaan uusiin ideoihin, ja tämän vuoksi lähdin sosionomiopintojen aikana myös opiskelijavaihtoon Nepaliin. Itse olin jo päättänyt kohdemaani olevan Etelä-Euroopassa, mutta kaverini innostamana päädyin sittenkin Aasiaan. En myöskään ollut koskaan vaeltanut, mutta yllätinpä itsenikin kapuamalla Himalajan vuoristossa Annapurna Base Campille. Tykkään matkustamisesta, mutta tavallisimmin kulutan vapaa-aikaani juuri käsitöiden parissa, musiikkia kuunnellen tai metsässä kävellen.

Luustoliitto tekee tärkeää työtä yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa, ja on hienoa saada olla osa tätä yhteisöä. Odotan innolla, että pääsen jatkamaan oppimista Luustoliitossa ja tapaamaan teitä lukijoitakin. Aurinkoista loppukesää! Pidetään toisistamme huolta ja keskitytään arjen positiivisiin asioihin.

Henriikka

Vieritä ylös