13.8.2020 Lukunurkka

Mielekkäät arkiset asiat ja tavallinen päivärytmi tukevat hyvää terveyttä. Arjen hyvinvointi kulkee käsi kädessä mielen hyvinvoinnin kanssa. Kun arki sujuu hyvin ilman suurempia ponnisteluja, oman elämän hallinnantunne kasvaa ja mielikin voi paremmin.

Elämä on jatkuvaa tasapainoilemista velvollisuuksien, vaatimusten ja hyvää oloa tuottavien asioiden kanssa. Näiden kuluttavien ja itselleen voimaa tuovien tekijöiden tasapainoon on kiinnitettävä huomiota. Jos tasapaino järkkyy, voi arki huomaamatta viedä liikaa omia voimavaroja.

Yksi yleinen tapa säästellä itseään on se, että ylikuormitustilanteessa alkaa karsia hyvinvointia tuovia asioita elämästään, esim. sosiaalisia suhteita tai mukavaksi kokemaansa tekemistä. Näin mieliala laskee entisestään.

Tärkeää tällaisessa tilanteessa on pysähtyä, tiedostaa oma tilanteensa ja löytää ne arjen hyvää oloa tuovat tavat, jotka toimivat itselle. Sen sijaan toimimattomat, ahdistusta luovat tavat voidaan jättää ja etsiä myös uusia tapoja arkeen, jotka voisivat toimia nykyistä paremmin. Tärkeää on keskittyä normaalin päivärytmin tukemiseen ja omiin perustarpeisiinsa. Toteutuuko säännöllinen ja monipuolinen ruokailu? Nukutko riittävästi?

Pienistä teoista on hyvä lähteä liikkeelle. Jo arjen perusasioiden toteuttaminen luo rytmiä ja mielihyvää.

Arkeen mielekästä tekemistä

Välillä on hyvä miettiä, miten arki sujuu ja mitä voi itse tehdä, että jaksaa paremmin. Mikä tahansa itselleen mielekäs tekeminen ja panostaminen asioihin, jossa on hyvä, tuottavat pitkäkestoista mielihyvää. Omat voimavarat on hyvä ottaa huomioon tekemisiään suunnitellessa, jotta ne eivät kuormita liikaa. Ne voivat olla pieniä arjen asioita, kuten ruoanlaitto, ulkoilu, lukeminen tai vaikkapa rentoutumishetki musiikkia kuunnellen.

Ulkoilu ja liikunta ovat oivia tapoja ylläpitää niin fyysistä kuntoa kuin mielen hyvinvointiakin. Ulkoilu luonnossa on monesti todettu rauhoittavan ja se on myös yksi tapa, jolla voi päästä hetkeksi pois negatiivisista ajatuksistaan. Tärkeää liikunnassa on se, että tekee jotain, josta itse pitää ja että se on säännöllistä. Jos aikaa ei tunnu olevan, voi yhdistää esim. arjen asioiden hoitamisen ja liikunnan. Kierrä ylimääräinen kierros korttelin ympäri ennen kauppaan menoa tai jää bussista pysäkkiä aiemmin.

Liikunta herättää myös ruokahalun. Syömällä annat myös itsellesi ja aivoillesi energiaa, jotta jaksat paremmin. Hyvillä ruokailutottumuksilla on positiivisia vaikutuksia mm. keskittymiskykyyn, motivaatioon, muistiin, stressin sietoon ja mielialaan. Säännöllinen ruokailu ja ruoanlaitto tuovat myös rytmiä päivään. Ruoka maistuu useimmiten paremmin muiden seurassa. Sovi lounastreffit, tai jos ystävät asuvat kaukana, voit hyödyntää nykytekniikkaa. Tietokoneella tai kännykällä voi vaikkapa soittaa videopuheluita ja näin saada seuraa ruokailun ajaksi.

Arjen tekemisiin voi myös liittää tuttujen tapaamisen tai heille soittamisen, jolloin myös sosiaaliset kontaktit piristävät. Ihmissuhteiden vaaliminen on tärkeää. Toisen ihmisen läsnäolo vähentää stressiä. Tärkeän ystävän kanssa voi puhua mieltään askarruttavista asioista ja näin helpottaa omaa mielen kuormaansa.

Uusiakin ystävyyssuhteita pystyy solmimaan ikään katsomatta. Esimerkiksi harrastuksissa tai erilaisissa kerhoissa on mahdollista tavata samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä.

Kun päivään on kuulunut useampi mielekäs tekeminen ja ehkä ulkona liikkuminen, uni tulee paremmin illalla. Ihmisen unentarve on yksilöllistä. Kun tunnet itsesi levänneeksi aamulla, olet todennäköisesti nukkunut tarpeeksi. Hyvä uni on yhteydessä voimavaroihimme ja mielen hyvinvointiin.

Yksi pahan olon ensimmäisiä merkkejä on unen häiriintyminen. Lyhytaikaiset unihäiriöt ovat kuitenkin tavallisia. Tärkeää on kiinnittää huomiota arjen perustarpeiden toteutumiseen sekä siihen, ettei jatkuvasti ole stressaantunut. Näillä keinoilla usein uniongelmatkin väistyvät. Terveiden elämäntapojen ja stressin vähentämisen lisäksi hyvää unta voi tukea käsittelemällä vaikeat asiat päivällä eikä vuoteessa. Näin sänkyyn mennään levollisin mielin.

Asioiden käsittely

Onko sinusta joskus tuntunut siltä, että jokin tietty asia vain pyörii mielessäsi ja se alkaa ahdistaa? Monesti ongelma voi aloittaa mielikuvituksen ”laukkaamisen”. Näin pienikin ongelma voi itsessään paisua omissa ajatuksissa. Pohtimisen perimmäisenä tarkoituksena on lievittää omaa ahdistusta, mutta lopputuloksena voi olla vain entistä suurempi ahdistus. Eikä murehtiminen ratkaise alkuperäistä ongelmaa.

Keskeisintä tällaisessa tilanteessa on löytää keinot ongelman hyödylliseen käsittelyyn ja päästä eroon hyödyttömästä vatvomisesta. Hyvä keino voi olla listata huolesi ja käsitellä niitä tietty aika, enintään puoli tuntia. Mieti esimerkiksi seuraavia asioita:

• Miten asia vaikuttaa arkeeni, vai vaikuttaako? Mitä tapahtuu, jos asia ei ratkea tai ratkeaa huonosti?
• Mitä voin tehdä asian eteen, onko asia sellainen, johon en pysty vaikuttamaan?
• Miten tästä eteenpäin?
• Voisinko vain todeta, että erehdykset ja virheet kuuluvat elämään – siinä missä hyvät ja onnistuneet teotkin?

Tämä pohdiskelu on hyvä tehdä hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa, jottei yöuni häiriinny. Kun asia on käsitelty, jätä se siihen. Jos asia pyörii mielessäsi edelleen, voi olla hyvä keskustella asiasta ystävän tai ammattilaisen kanssa.

Positiivinen elämänasenne

Monesti kuulee sanottavan, että positiivisella elämänasenteella pääsee pitkälle. Tästä on myös tehty tutkimuksia. Vuonna 2001 tehdyn tutkimuksen mukaan (Danner et al., 2001) ryhmä naisia, joilla oli positiivinen elämänasenne, elivät paljon pidempään kuin negatiivisesti ajattelevat naiset. Tämän ja muiden tutkimusten mukaan on arvioitu, että positiivisella elämänasenteella saattaa saada lisää pituutta elämään jopa noin 7-10 vuotta. Onneksi positiiviseen elämänasenteeseen voi jokainen meistä vaikuttaa. Onnellisuutta tutkivan psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen ja elämänkouluttaja Sanna Mämmin vinkeillä voit lisätä positiivisuutta elämääsi seuraavilla keinoilla:

• Arjen pienten asioiden havainnoiminen: mitkä asiat ovat hyvin?
• Kannattaa huomata, että jotkin asiat voivat olla myös huonosti, mutta kaikkiin asioihin ei voi vaikuttaa. Älä vatvo turhaan asioita, joihin et voi itse vaikuttaa.
• Ota rennompi asenne. Itselleen ja omille virheilleen voi myös nauraa. Lisäksi virheistä voi oppia jotain uutta.
• Päätä, että olet hyvällä tuulella. Jatkuva valittaminen on usein turhaa.
• Ole kiitollinen myös pienistä asioista: pienistä asioista kasvavat suuret oivallukset.
• Opi kehumaan, kannustamaan ja kiittämään itseäsi ja muita. Ole ystävällinen.
• Suuntaa ajatuksesi myös tulevaan – ajattele, että tulevaisuudessa on aina mahdollisuuksia.

Omaan arjen hyvinvointiinsa voi vaikuttaa yksinkertaisilla, päivittäisillä asioilla, joista pitää. Näitä ovat esimerkiksi ruoanlaitto, sosiaaliset suhteiden ylläpito, ulkoilu ja liikunta, omista harrastuksista nauttiminen, uni, lepo ja rentoutuminen. On tärkeää pitää yllä tasapainoa mukavien asioiden ja velvollisuuksien välillä. Positiivinen elämänasenne vie myös pitkälle. Pienillä valinnoilla on väliä!

Oman voinnin kysyminen on itsestä huolehtimista ja välittämistä. Jos ei ole tottunut pohtimaan vointiaan tai mielentilaansa, voi oppia jotain uutta. Joskus on tarpeellista pysähtyä pohtimaan, kuinka voisi suunnata kohti parempaa oloa. Jos asiat ovat hyvin, senkin voi huomioida: kiitollisuuden ja ilon näkeminen syineen on myös tärkeää. Suomen mielenterveys ry – www.mieli.fi

Teksti: Annika Timonen
Kuva: Pixabay

Lähteet ja lisälukemista: Suomen mielenterveys ry, Mielenterveystalo