11.6.2020 Arkisto

Monet asiat muuttuvat yhteiskunnassamme kiihtyvällä tahdilla. Eläminen jatkuvassa muutoksessa voi ärsyttää, väsyttää ja hämmentää. Mutta muutoksessa on aina myös mahdollisuus. Mahdollisuus, että asioita ymmärretään tänään paremmin kuin eilen. Muutos pakottaa meidät kehittymään ja valitsemaan oleellisen epäoleellisesta.

Jatkuvan oppimisen ja kehittymisen tarve korostuu yhteiskunnassamme, myös yhdistystoiminnassa. Vaatimukset eivät ole muuttuneet ainoastaan teknisen osaamisen näkökulmasta vaan myös sosiaaliset osaamisvaatimukset ovat muuttuneet. Samaan aikaan tulisi kehittää ja johtaa yhdistystä kohti vahvasti verkostoituvaa yhteiskuntaa. Oletko pohtinut, mitkä ovat juuri sinun yhdistyksesi yhteisölliset voimavarat ja vahvuudet? Näitä voivat olla esimerkiksi merkityksellisen toiminnan tarjoaminen ja sitä kautta jäsenten hyvinvoinnin edistäminen, aktiivinen vuorovaikutus alueellisesti, sisäinen yhteistoiminta ja luottamus.

On tärkeää, että yhdistystoiminta on sisällöllisesti mielekästä, merkityksellistä ja itsenäistä toimintaa, vaikka toimimmekin osana laajempaa verkostoa. Helmikuun alussa järjestetyissä Luustoliiton aluekoulutuksissa aktiiviset vapaaehtoistoimijat kokoontuivat koolle Pieksämäellä, Tampereella ja Lahdessa. Mielenkiintoisia keskusteluita syntyi elinvoimaisen yhdistyksen ja hyvinvoivan vapaaehtoisen arkeen vaikuttavista tekijöistä, muun muassa yhdistyksen sisäisistä tekijöistä, liiton palveluista ja yhdistyslain uudistuksesta. Lisäksi ennakoimme tulevaa Sitran vuodenvaihteessa julkaisemien megatrendien (2020) avulla ja keskustelimme yleisesti niiden vaikutuksista yhteisölliseen kansalaisyhteiskuntaan sekä konkreettisemmin yhdistyksen toimintaan.

Suomessa järjestöt ovat aktiivisesti mukana vaikuttamassa yhteiskuntaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Monen toimijan tavoitteena on tarjota yhdenvertaisia osallisuuden mahdollisuuksia ja tukea ihmisten arkeen. Järjestötoimijat ovat pitkään toivoneet muutosta yhteisömuotoisen kansalaistoiminnan tiukkaan sääntelyyn, joka ei sovi enää tähän päivään.

Osallistuminen kansalaistoimintaan on muuttunut. Se on johtanut vapaaehtoistoiminnan organisoitumisen muutokseen. Yhdistysten ja vapaaehtoisten tarpeet ja toimintatavat ovat muuttuneet. Muutos on huomioitava myös lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa. Nykyiseen yhdistystoimintaan liittyvät hallinnolliset vaatimukset koetaan raskaiksi erityisesti pienissä rekisteröidyissä yhdistyksissä. Keskeisimpinä muutostarpeina pidetään pienimpien yhdistysten taloushallintoon liittyvien säädösten keventämistä. Taloushallinto ja kirjanpito vaativat sellaista erityisosaamista, jota kaikilla yhdistystoimijoilla ei ole ja ostopalveluna se rasittaa liiaksi pienen yhdistyksen vähäisiä taloudellisia resursseja.

Hyvä uutinen on, että Oikeusministeriössä valmistellaan yhdistyslain uudistusta. Uudistuksen tavoitteena on parantaa kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä kehittämällä yhteisöoikeudellista sääntelyä sekä helpottaa nykyistä vapaamuotoisemman yhteisömuotoisen kansalaistoiminnan harjoittamista.

Oikeusministeriön työryhmä selvitti vuoden 2019 aikana yhdistys- ja yhteisölainsäädännön kehittämistarpeita kansalaistoiminnan helpottamiseksi. Työryhmä keräsi tietoa ja näkemyksiä muutostarpeista verkkokyselyllä. Kysely auttoi valitsemaan aiheet, joista keskusteltiin verkkokeskusteluissa sekä oikeusministeriön ja järjestöjen yhteisissä työpajoissa vuoden mittaan. Työryhmän verkkokyselyyn vastasi yhteensä 857 vastaajaa, joista suurin osa toimi jossakin roolissa yhdistyksessä. Eri sidosryhmien odotukset sekä myös viranomaistoiminnan tarpeet on otettu huomioon valmistelussa.

Keskeisenä kansalaistoimintaa helpottavana yhdistyslain muutoksena pidetään talouden dokumentointia ja raportointia koskevien vaatimusten keventämistä. Rekisteröityjen yhdistysten osalta pidetään tarpeellisena selkeämpiä yhdistyslain säännöksiä, tahdonvaltaisten säännösten lisäämistä ja yhdistyksen rakennemuutosten ja purkamisen helpottamista. Sen sijaan rekisteröidyn yhdistyksen peruspiirteiden, kuten hallituksen jäsenten tai perustajajäsenten vähimmäismäärän, muuttamista ei kannatettu.

Oikeusministeriön työryhmän selvityksen mukaan uuden yhteisömuodon säätämisen sijasta vapaamuotoista kansalaistoimintaa voitaisiin helpottaa muuttamalla yhdistyslakia vastaamaan paremmin pienimuotoisen toiminnan tarpeita. Toisaalta rekisteröimättömän yhdistyksen sääntelyn kehittäminen nähdään mahdollisena vaihtoehtona vapaamuotoisen ja pienimuotoisen kansalaistoiminnan edistämiseksi.

Käytännössä hallinnollista taakkaa yhdistystoiminnalle aiheuttavat yhdistyslainsäädännön lisäksi muun muassa tulorekisteri, tietosuojasäännökset, verotuskysymykset sekä avustus- ja tukikäytännöt. Lainsäädännön lisäksi yhdistys- ja kansalaistoimintaa voidaan siis helpottaa vaikuttamalla avustuksien tai resurssin antajien käytäntöihin, lisäämällä helposti saavutettavia ohjeistuksia, malleja (kuten mallisäännöt) ja neuvontapalveluita sekä keventämällä myös muualta kuin yhdistyslaista yhdistyksille aiheutuvia hallinnollisia velvoitteita. Joihinkin edellä mainittuihin asioihin me Luustoliitossa voimme vaikuttaa. Kehitämme käytäntöjämme sekä yhdistysten tukipalveluita yhdessä aktiivisten vapaaehtoisten kanssa.

Suuri kiitos teille, jotka olette jo tähän asti olleet mukana kehitystyössä ja oikein hyvää alkanutta vuotta teille kaikille yhdistystoiminnasta kiinnostuneille!

Tiina Kuronen, Luustoliiton järjestösuunnittelija

Tarkkaa aikataulua lain valmistelusta ei ollut vielä artikkelin kirjoittamisen aikaan, mutta Oikeusministeriön työryhmä valmistelee parhaillaan ehdotusta yhdistyslain muuttamisesta ja/tai muuksi kansalaistoimintaa koskevaksi yhteisöoikeudelliseksi sääntelyksi.

Lähteet:

• Oikeusministeriö. oikeusministerio.fi/yhteisollinen-kansalaistoiminta-2020-luvulla
• Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla: Yhdistyslain ja muun yhteisölainsäädännön kehittämistarpeet: Yhteenveto verkkokyselystä ja -keskustelusta. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2020:4
• Järjestöbarometri 2018. Järjestöjen toimintaedellytykset. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Helsinki 2018.
• Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Sitra, 2020.
• Kentältäkäsin