Mikä ihmeen luustohoitaja?
Jos jokaisella hyvinvointialueella olisi toimiva osteoporoosin hoitopolku, osteoporoosi hoidettaisiin Suomessa hyvin. Lisäksi meillä olisi luustohoitajia kaikilla alueilla ja erityisesti perusterveydenhuollossa. Käytännön tilanne on kuitenkin kaukana kuvatusta.
Toteutimme syyskuussa 2024 sähköpostikyselyn jäsenillemme. Kysyimme erityisesti luustohoitajista, sillä luustohoitaja-termi on herättänyt lähiaikoina paljon kysymyksiä. Selvitimme, millä alueilla luustohoitajia toimii, mitä kautta tietoa luustohoitajasta saadaan ja minkälaista apua luustohoitajalta on saanut.
”Luustohoitajasta en ole kuullut mitään ennen [Luustoliiton] yhteydenottoa.”
VARPU, HELSINKI
Saimme määräaikaan mennessä 59 vastausta. Varsinaisten vastausten lisäksi saimme myös hämmästyneitä kysymyksiä luustohoitajasta ja luustohoitajan roolista. Monelle termi oli vieras, eikä oman alueen tilanteesta ollut tietoa. 18 vastaajaa tiesi, että omalla hyvinvointialueella toimii luustohoitaja. 41 puolestaan kertoi, että luustohoitajaa ei hyvinvointialueella tai paikkakunnalla ole. Osittain vastaukset menivät ristiin: joku kertoi luustohoitajasta, mutta samanaikaisesti toinen saattoi samalta alueelta vastata, että luustohoitajaa ei alueella ole. Tähän löytyi selitys vastauksista.
Luustohoitajan monenlaiset roolit
Osteoporoosihoitaja, murtumahoitaja, luustohoitaja… Luustohoitajan tehtävänimikkeitä ja tehtävänkuvia on lähes yhtä monta kuin hoitajiakin. Luustohoitajia koulutetaan Arcada ammattikorkeakoulussa yhteistyössä Luustoliiton kanssa.
Koulutuksessa perehdytään luustoterveyteen, osteoporoosiin, osteoporoosiperäisiin murtumiin ja kaatumisen ehkäisyyn sekä niihin liittyviin trendeihin. Osallistujat saavat valmiuksia ennakoivaan ja tavoitteelliseen työskentelyyn sekä kehittämiseen, luustoterveyden edistämiseen ja osteoporoosin varhaiseen toteamiseen (sekundaaripreventio). Lisäksi koulutuksen tavoitteena on, että osallistujat pystyvät koulutuksen jälkeen suunnittelemaan ja toteuttamaan laadukasta ja asiakaslähtöistä hoitoa. Koulutus antaa valmiudet myös kehittyä toteutuksen ja arvioinnin asiantuntijoina.
”Murtumahoitaja tutki luuntiheysmittauksen tulokset ja keskusteli erikoislääkärin kanssa seurannasta. Parasta oli, että hän kirjoitti kokonaisuudesta yhteenvedon, jossa oli tiedot murtumasta, seurannasta, hammaslääkäri- käynneistä, kalsiumin ja D-vitamiinin käytöstä ja antoi suosituksen seuraavalle luuntiheysmittaukselle.”
HELENA, KOTKA
Luustohoitajan koulutus sisältää teoriatietoa muun muassa osteoporoosista, sen riskitekijöistä ja diagnostisoinnista sekä osteoporoosin hoidosta. Hoitoa käsitellään niin lääkkeettömän kuin lääkehoidon näkökulmasta, ja lääkkeistä käydään läpi myös lääkehoidon eri vaihtoehtoja sekä mahdollisia haittavaikutuksia. Myös kaatumisen ehkäisyyn sekä murtuman ja kivun hoitoon kiinnitetään huomiota.
Osana koulutusta käydään läpi myös esimerkiksi osteoporoosin seurantaa sekä omahoidon tuen kokonaisuutta. Koulutuksen kautta osallistuja saa siis laajan tietotaidon osteoporoosia sairastavan kohtaamiseen, ohjaamiseen ja hoitamiseen. Kyselyn vastauksista kävi kuitenkin ilmi, että vaikka luustohoitaja alueella olisikin, ei varsinaisiin luustoasioihin ole kuitenkaan aina varattu aikaa. Monesti luustohoitaja toimii myös esimerkiksi reumahoitajana.
Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen mukaan osteoporoosia sairastavat tulisi hoitaa pääosin perusterveydenhuollossa. Haastavissa tilanteissa osteoporoosi hoidetaan erikoissairaanhoidossa. Toisinaan sairastava voi olla erikoissairaanhoidon piirissä myös toisen sairauden vuoksi. Joillain hyvinvointialueilla luustohoitajan palvelut ovat osana ainoastaan erikoissairaanhoidossa olevien hoitopolkua. Kun pääosa alueen osteoporoosia sairastavista on perusterveydenhuollon piirissä, palvelee luustohoitaja vain pientä osaa sairastavista.
Hoitopolulle sattuman kautta
Kyselyn vastausten mukaan luustohoitaja voi olla osana osteoporoosia sairastavan hoitopolkua myös perusterveydenhuollossa, mutta hoitajan rooli ei ole hoitopolulla aina aktiivinen. Vain muutamalla aluealla hoitopolku on käynnistynyt kaikkien sen alueen vastaajien osalta hoitohenkilökunnan aloitteesta. Esimerkiksi Kymenlaaksossa luustohoitaja seuloo murtumapotilaiden joukosta pienenergisen murtuman saaneet ja ohjaa heidät jatkotutkimuksiin ja tarvittaessa osteoporoosin hoidon piiriin.
Muualla sairastavan pitää yleensä ottaa oma-aloitteisesti yhteyttä luustohoitajaan, jos kaipaa neuvoja, tietoa tai tukea. Näissä tilanteissa pienenergisen murtuman saanut on usein jäänyt asian kanssa yksin, kun luustohoitajan palvelusta ei välttämättä tiedetä, eikä lääkärillä ole vastausten perusteella aikaa yksityiskohtaisemmalle neuvonnalle.
”Luustohoitaja kertoi minulle osteoporoosista ja sen hoidosta, antoi uusimman Luustotietolehden ja paikallisen osteoporoosiyhdistyksen yhteystiedot.”
AILA, KUOPIO
Joillakin alueilla vain osa pienenergisen murtuman saaneista saa yhteydenoton terveydenhuollosta, ja osa jää yhteydenottoa vaille. Jälkimmäisessä tapauksessa sairastava ei pääse hoitopolulle, vaan jää ilman asianmukaista hoitoa. Toki hoidon piiriin voi päästä kuka tahansa, jos itse osaa epäillä osteoporoosia ja on tietoinen palveluista sekä aktiivinen ja oma-aloitteinen tutkimusten käynnistämiseksi.
Vastauksista kävi ilmi, että tärkeässä roolissa onkin usein sattuma: sairastava on saattanut kuulla luustohoitajasta esimerkiksi naapurilta tai tuttavalta. Toisinaan luustohoitaja on löytynyt esimerkiksi osteoporoosia käsittelevän lehtiartikkelin kautta. Joka tapauksessa luustohoitajalla on ollut monen vastauksen mukaan merkittävä rooli osteoporoosin hoidon kokonaisuudessa.
Toimiva hoitopolku on tärkeä osteoporoosia sairastavalle
Osteoporoosi on haastava sairaus. Moni ei ymmärrä luuston olevan elävää kudosta tai että luulääkehoito tehoaa hyvin hitaasti. Mistä sairastava voisi tietää, onko hoidosta hyötyä, jos tietoa ei anneta eikä seurantaa ole?
Jos sairastava ei ymmärrä omaa sairauttaan tai tiedä, mikä hänen roolinsa on osana sairauden hoitoa, ei hän voi sitoutua itsensä hoitamiseen. Tällöin hoito voi keskeytyä tai olla toteutumatta lainkaan.
”Sain hyvin tärkeää tietoa omahoidosta, ruokavaliosta, liikun- nasta ja lääkehoidosta sekä tarvittavista seurannoista.”
EILA, PORI
Jos osteoporoosi hoidettaisiin maassamme hyvin, kaikilla hyvinvointialueilla olisi toimiva osteoporoosin hoitopolku luustohoitajineen. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että luustohoitaja etsisi kaikki pienenergisen murtuman saaneet, varaisi heille ajan luuntiheysmittaukseen, ohjaisi asiakkaan laboratoriokokeisiin sekundaarisyiden selvittämiseksi, selvittäisi kunkin henkilökohtaisen murtumariskin ja huolehtisi siitä, että osteoporoosidiagnoosin saaneet saavat hoitosuunnitelman ja tietävät hoidon tavoitteet sekä sen, miten hoidon tehoa seurataan.
Lisäksi kaikki diagnoosin saaneet saisivat luustohoitajan avulla omahoidon ohjauksen: ohjauksen ravitsemukseen, liikuntaan ja kaatumisen ehkäisyyn, tietoa vertaistukea tarjoavista yhdistyksistä sekä ohjauksen mahdolliseen lääkehoitoon. Tämä koskisi myös perusterveydenhuollon piirissä olevia henkilöitä.
Onnistunut hoito parantaa toimintakykyä
Suomessa tulee vuosittain arvioiden mukaan 45 000 osteoporoosiperäistä murtumaa. Lonkkamurtumien määrä oli vuonna 2023 jo lähes 9 000. Hoitamaton osteoporoosi aiheuttaa sairastaville uusia murtumia, lisää hoidon ja hoivan tarvetta sekä heikentää toimintakykyä ja elämänlaatua. Osteoporoosin hyvä hoito voi puolestaan vähentää murtumia 5080 % jo ensimmäisen vuoden aikana.
”Luustohoitaja hoiti minua kokonaisvaltaisesti, järjesti maksusitoumuksen luuntiheysmittaukseen, varasi ajan fysioterapeutille, teki labralähetteen ja kaikkien vastausten tultua oli yhteydessä lääkäriin lääkityksen aloittamiseksi. Jatkotoimenpiteistä sovittiin ja tapaamisista puolen vuoden välein.”
AILA, MIKKELI
Tutkittuun tietoon perustuva hoito on ainoa järkevä tapa lisätä kansalaisten hyvinvointia ja edistää pitkäaikaissairaiden toimintakykyä. Äänestämällä alue- ja kuntavaaleissa voit vaikuttaa siihen, ketkä päättävät sinunkin arkeasi koskevista asioista seuraavat neljä vuotta.
Teksti: Ansa Holm ja Henriikka Lankila
Artikkeli on julkaistu aiemmin Luustotieto 1/2025 -lehdessä.