Hoidon ja lääkevalmisteiden turvallisuus
Hoidon turvallisuus
Sosiaali- ja terveydenhuollon laadun yhtenä osa-alueena on hoidon ja palveluiden turvallisuus. Turvalliset hoidot ja palvelut perustuvat näyttöön ja ovat vaikuttavia, ne toteutetaan oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Hoidon turvallisuuteen vaikuttavat sekä hoito että valitut hoitomenetelmät. Siihen kuuluvat tilojen, laitteiden ja tietojärjestelmien sekä tarvikkeiden ja lääkkeiden asianmukainen ja turvallinen käyttö sekä toimiva tiedonkulku.
Hoidon yhteydessä voi sattua vahinkoja, jolloin potilaalla voi olla oikeus korvaukseen potilasvakuutuslain perusteella. Potilasvahingolla tarkoitetaan potilaalle terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutunutta henkilövahinkoa. Potilasvahinkojen varalta jokaisella terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittavalla on oltava vakuutus.
Potilasvahinkotilanteessa korvausta haetaan potilasvakuutuksesta tekemällä kirjallinen vahinkoilmoitus Potilasvakuutuskeskukseen. Hakemus voidaan tehdä sähköisesti tai paperisena. Lisätietoja lomakkeen täyttämiseen löytyy Potilasvakuutuskeskuksen sivuilta osoitteesta pvk.fi . Tarvittaessa apua vahinkoilmoitukseen tekemiseen saa oman hoitopaikan potilasasiamieheltä tai sosiaalityöntekijältä.
Lääkevalmisteiden turvallisuus ja lääkevahingot
Lääkehoidolla voidaan parantaa sairauksia, hidastaa niiden etenemistä tai lievittää niiden oireita. Lääkehoidolla voidaan joissain tilanteissa myös ehkäistä sairauksia. Turvallinen lääkehoito muodostuu lääketurvallisuudesta eli lääkkeenä käytetyn valmisteen turvallisuudesta sekä lääkitysturvallisuudesta eli lääkehoidon turvallisesta toteuttamisesta ja turvallisesta lääkehoitoprosessista.
Suomalaisissa apteekeissa myytävät myyntiluvalliset lääkkeet ovat tutkittuja ja niiden turvallisuutta valvotaan. Lupa- ja laatujärjestelmien tarkoituksena on varmistaa koko lääkehuollon prosessin laatu ja turvallisuus.
Kaikki lääkkeet voivat aiheuttaa käyttäjälleen niin kutsuttuja sivuvaikutuksia. Sivuvaikutuksella tarkoitetaan lääkkeen aiheuttamaa haitallista ja muuta kuin aiottua vaikutusta.
– Haittavaikutukset voivat ilmetä esimerkiksi erilaisina ruuansulatuskanavan oireina, ihoreaktioina, päänsärkynä tai väsymyksenä. Yleensä lääkkeiden haittavaikutukset ovat lieviä ja usein ne ilmenevät lääkehoidon alussa. Joskus kuitenkin haittavaikutuksen vuoksi lääkehoito on lopetettava tai vaihdettava toiseen. (fimea.fi).
Oman lääkkeen pakkausseloste on hyvä lukea läpi. Sen perusteella voi tietää millaisia haittavaikutuksia lääke voi aiheuttaa, menevätkö ne yleensä ohi ja missä tilanteessa pitäisi ottaa välittömästi yhteys lääkäriin.
Pakkausselosteessa kerrotaan haittavaikutusten yleisyydestä:
- hyvin yleinen = useammalla kuin yhdellä kymmenestä lääkkeen käyttäjästä
- yleinen = 10–100 henkilöä tuhannesta käyttäjästä
- melko harvinainen = 1–10 tuhannesta käyttäjästä
- harvinainen = 0,1–1 henkilöllä tuhannesta käyttäjästä.
Potilaan kannattaa kertoa haittavaikutuksista aina lääkärilleen tai apteekkiin. Potilas voi tehdä lisäksi ilmoituksen Fimeaan eli Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen, joka ylläpitää haittavaikutusrekisteriä. Myös lääkärit ja apteekit ilmoittavat lääkkeiden haittavaikutuksista Fimealle.
Vakavimmat lääkehaitat ovat lääkevahinkoja. Lääkevahinko on sairaus tai vamma, joka on todennäköisesti aiheutunut lääkkeen käytöstä. Käytännössä kaikki Suomessa myytävät lääkkeet kuuluvat lääkevahinkovakuutuksen piiriin. Potilas voi hakea korvausta lääkevahinkoon Suomen Keskinäiseltä Lääkevahinkovakuutusyhtiöltä. Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan potilaalle vain ne haitat, joita lakisääteiset vakuutukset (esim. sairausvakuutus) eivät korvaa.
Teksti: Ansa Holm
Lähteitä ja lisätietoja:
- Asiakas- ja potilasturvallisuus
- Potilasvakuutuskeskus
- Potilasvahinkoilmoitus
- Lääkehoidon turvallisuus
- Lääkkeiden haittavaikutukset
- Lisätietoa lääkkeistä
Artikkeli on julkaistu aiemmin Luustotieto 3/2022 -lehdessä.