28.1.2025 Lukunurkka

Mikrobeihin liittyvää tutkimusta tehdään tällä hetkellä monella saralla. Tuloksista uskotaan löytyvän mullistavia ratkaisuita monien sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. Mutta mikä ihme mikrobiomi on? Ja miten mikrobit liittyvät luustoon? Seuraavassa kerrotaan mikrobeista, mikrobiomista ja niiden vaikutuksesta terveyteemme.

Se kudostemme osa, joka on muun maailman ja itsemme välillä, muodostaa tärkeän alueen. Näissä pintakudoksissamme, kuten limakalvoilla, hengitysteissä, suolistossa ja iholla, on bakteeriyhdyskuntia, joita kutsutaan mikrobiomiksi. Esimerkiksi suolistossamme on noin 1,5 kg bakteerimassaa. Tuo massa saattaa sisältää jopa tuhatta eri bakteerilajia.

Ihmisen mikrobiomi on monien mikrobiyhdyskuntien kokoelma, joka muokkautuu merkittävästi kaiken aikaa. Mikrobiomin laatuun ja määrään vaikuttavat ravintotottumukset ja elintavat sekä ympäristö- ja perinnölliset tekijät. Alatiesynnytyksellä ja rintaruokinnalla on myönteisiä vaikutuksia mikrobiomiimme, samoin liikkumisella luonnossa ja luonnon monimuotoisuudella.

Osa mikrobeista on terveytemme kannalta myönteisiä, osa taas ei. Lisäksi mikrobiomin toiminta voi häiriintyä esimerkiksi antibioottihoidon, matkustelun, sairauden tai sairaalahoidon seurauksena. Lisäksi tuotantoeläimillä käytetyt antibiootit voivat lisätä moniresistenttien bakteerien esiintymistä elintarvikkeissa. Bakteerikannat voivat myös siirtyä henkilöstä toiseen läheisessä kontaktissa. Sitä voidaan vähentää hyvällä käsihygienialla.

Monipuolinen mikrobiomi terveyden tukena

Mitä monipuolisempi mikrobisto ja sitä kautta mikrobiomi on, sitä paremmin se näyttäisi suojaavan meitä tarttuvia ja kroonisia sairauksia vastaan. Lisäksi mikrobistolla voi olla vaikutusta hoitojen vaikutuksiin: uusien tutkimustulosten mukaan suoliston mikrobiomi voi vaikuttaa esimerkiksi syöpähoitojen tehoon.

Eri ruoka-aineiden vaikutuksista suolistomikrobeihin tiedetään vasta vähän. Tutkimusten mukaan runsasta lajikirjoa ylläpitää parhaiten monipuolinen, kuitu- ja kasvispitoinen ruokavalio.

Sen sijaan yksipuolinen, paljon rasvaa, lihaa, sokeria ja/tai valkoista viljaa sisältävä ruokavalio luo suolistoon epäsuotuisat olosuhteet bakteereille, joiden tiedetään olevan hyväksi terveydellemme. Monen jäsenemme korvissa tämä kuulostaa kovin tutulta: suolistomikrobiomille terveellinen ravinto on myös luustolle terveellinen!

Suoliston mikrobeihin ja niiden perimään pystytään vaikuttamaan. Helsingin lääketieteellisen tiedekunnan Ihmisen mikrobiomit -tutkimusohjelma lisää tietoa terveyteen vaikuttavista mikrobeista kymmenien tutkijoiden ja usean tutkimusryhmän voimin. Tiedon avulla voidaan kehittää monien sairauksien hoitoa ja diagnostiikkaa. Tutkimusohjelma selvittää muun muassa ympäristön ja elintapojen vaikutusta mikrobiomeihin ja antibioottiresistenssin leviämiseen.

Ravintokuidut ja luuston terveys

Jo aiemmin on ollut tiedossa, että suoliston mikrobiomilla on vaikutusta luiden tiheyteen ja laatuun. Nyt syyskuussa 2024 THL:n julkaisemassa tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa, että suoliston mikrobiomi on suorassa yhteydessä murtumiin, myös osteoporoottisiin murtumiin ja lonkkamurtumiin. Tutkimuksessa oli mukana 7 000 iältään 25–79-vuotiasta henkilöä, joilta määritettiin suoliston mikrobiomi ja joiden murtumien ilmaantuvuutta seurattiin 18 vuoden ajan.

Tutkimustulosten mukaan suoliston mikrobien suurempi monimuotoisuus ja ravintokuiduista terveellisiä lyhytketjuisia rasvahappoja tuottavat mikrobit olivat yhteydessä pienempään luunmurtumariskiin. Sen sijaan tulehduksiin liittyvät haitalliset mikrobit, kuten kolibakteerit, olivat yhteydessä suurempaan murtumariskiin.

Tutkimuksen tulokset olivat riippumattomia useista muista luunmurtumiin liittyvistä tekijöistä. Löydökset olivat voimakkaammat naisilla kuin miehillä.

Jo siis mikrobiomimme vuoksi on tärkeää syödä monipuolisesti kasvis- ja kuitupitoista ravintoa. Kannattaa myös liikkua luonnossa. Samalla vastustuskykymme kehittyy ja myös luustomme voi paremmin.

Teksti: Ansa Holm

Lähteet

• THL.fi/-/tutkimus. Tutkimus: Suoliston mikrobit ovat yhteydessä luunmurtumiin. 2.9.2024.
• M. Riskumäki ja N. Fyhrquist. Ihon normaali mikrobikasvusto ja mikrobiomi. Lääkärikirja Duodecim. 15.8.2022.
• S. Meri. Mikrobiomin syntymä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2019;135(24):2421-6.
• Terveyskyla.fi/infektiotalo. Ihmisen normaali bakteerifloora eli mikrobiomi (1.11.2024).
• Helsinki.fi/uutiset/terveempi-maailma. Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välillä. Helsingin yliopiston uutinen. 30.10.2019.

Artikkeli on julkaistu alun perin Luustotieto 4/2024 -lehdessä.