Osteoporoosin lääkehoidon potilasohjauksessa haasteita
Suomen Luustoliitto ry:n vuonna 2026 toteuttaman lääkehoitokyselyn tulokset on julkaistu. Valtakunnallisen kyselyn tuloksista selviää, että osteoporoosin lääkehoidon ohjaus on monin osin puutteellista. Tämä heijastuu suoraan haasteisiin lääkehoidon toteutuksessa sekä siten murtumien ehkäisyssä.
Kyselyn tulokset tuovat esiin merkittäviä kehittämiskohteita hoitopolun toteutuksessa: erityisesti potilasohjauksessa, hoidon seurannassa sekä potilaan roolissa osana hoitoa. Tulosten mukaan lääkehoidon aloittaneista vain 48 % sai julkisessa terveydenhuollossa tietoa lääkehoidon kestosta ja 53 % lääkkeen hyödyistä. Ainoastaan 28 % sai tietoa lääkehoidon mahdollisista haittavaikutuksista ja vain 24 % sai ohjeet siitä, miten toimia haittavaikutuksia epäillessä.
Ohjaus painottui pääosin lääkemääräyksen yhteyteen, eikä jatko-ohjausta ollut usein järjestetty. Tiedonsaannin puutteet heijastuivat suoraan myös hoitoon sitoutumiseen. Erityisesti haittavaikutusten pelko nousi usein esiin ohjauksen puuttuessa. Niillä vastaajilla, jotka eivät aloittaneet lääkehoitoa, ohjauksen taso oli selvästi hoidon aloittaneita heikompi kaikilla mitatuilla osa-alueilla. Osa ei aloittanut lääkehoitoa lainkaan juuri tiedon puutteen vuoksi.
Osteoporoosin haasteet
Osteoporoosi on kansansairaus, jota sairastaa arviolta 400 000 suomalaista. Se aiheuttaa vuosittain noin 45 000 murtumaa ja merkittävät kustannukset yhteiskunnalle. Osteoporoottisen murtuman saaneella on 2–4-kertainen riski saada uusi murtuma.1
Osteoporoosin hyvällä hoidolla voidaan ehkäistä murtumia, ylläpitää toimintakykyä ja säästää resursseja. Mikäli hoito ei kuitenkaan toteudu, osteoporoosi voi aiheuttaa murtumia. Murtumat voivat puolestaan heikentää toimintakykyä ja elämänlaatua, vammauttaa sekä lyhentää elinikää. Hoitamattomana osteoporoosi on myös yhteiskunnalle kallis sairaus, sillä sairauden edetessä ja murtumien myötä hoito ja hoiva ovat yhteiskunnalle merkittävä kuluerä.
Osteoporoosin hoidossa käytettyihin denosumabi- ja bisfosfonaattihoitoihin liittyy suositus hammastarkastukseen ja asianmukaiseen ehkäisevään hammashoitoon ennen lääkehoidon aloitusta. Kyselytulosten mukaan hammashoitoon pääsyn haasteet olivat kuitenkin yksi yleisimmistä syistä lääkehoidon aloituksen viivästymiselle. Osalla hoidon aloitus viivästyi useita kuukausia. Moni vastaaja kertoi myös, ettei hammashoidon merkityksestä kerrottu lainkaan.
Osteoporoosin lääkehoito on keskeinen keino murtumien ehkäisyssä
Jotta potilas voi sitoutua lääkehoitoon pitkäjänteisesti, on tärkeää, että hän tietää, mitä hän sairastaa, miten lääkehoito toimii, mitä häneltä itseltään edellytetään ja miten hoitoa seurataan. Potilaan pitkäaikaista sitoutumista tukee myös se, että hän saa hoidon edetessä tietää, onko hänen omilla toimillaan ja mahdollisella lääkehoidolla ollut vaikutusta.
Hyvinvointialueilla on tärkeää huomioida osteoporoosin hoitosuosituksen mukainen hoidon kokonaisuus palveluita suunniteltaessa. Toimivat, alueelliset hoito- ja palvelupolut ovat avainasemassa hyvän hoidon toteutumisessa. Tukea hoito- ja palvelupolkutyöskentelyyn saa Luustoliitosta.
Lisätietoja
Camilla Bonden
Toiminnanjohtaja
camilla.bonden@luustoliitto.fi
050 303 8129
Lähteet
- Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Geriatrit ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025.
- Osteoporoosin lääkehoidon toteutuminen Suomessa. Lääkehoitokysely 2026. Suomen Luustoliitto ry.
Luustoliiton lääkehoitokysely toteutettiin alkuvuonna 2026 sähköisenä verkkokyselynä. Kysely oli avoin kaikille, joille oli määrätty luulääke osteoporoosin tai osteopenian hoitoon ensimmäisen kerran vuosien 2016–2026 aikana. Kyselyyn vastasi yhteensä 792 henkilöä eri puolilta Suomea. Tulokset perustuvat potilaiden itse raportoimiin kokemuksiin. Ellei toisin mainita, raportissa on huomioitu vastaajista ne, jotka kertoivat käyttäneensä julkisen terveydenhuollon palveluita (n=614).