Eduskunnan osteoporoosiryhmä: ”Osteoporoosin huono hoito tuottaa kärsimystä ja kustannuksia”
TIEDOTE 25.5.2022
Hyvinvointialueiden päättäjät tarvitsevat lisää tietoa siitä, mihin kannattaa sijoittaa resursseja. Nykyisin murtumien hoito maksaa yhteiskunnalle 611 miljoonaa vuodessa. Sen päälle tulevat lisääntyvät hoivan kustannukset. Kustannuksia voidaan vähentää osteoporoosin hyvän hoidon ja kaatumisen ehkäisyn avulla.
– Tämä ei toteudu käytännössä, vaikka varsin hyvin tiedetään, että osteoporoosin hoidolla on korkea hyötysuhde sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, sanoo Eduskunnan osteoporoosiryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko.
Esimerkiksi itsenäisesti hyvin toimeen tuleva ikääntynyt saattaa kaatua kotonaan. Kaatuminen aiheuttaa lonkkamurtuman ja sen myötä alkaa sairaala- ja hoivalaitoskierre. Moni myös menehtyy lonkkamurtuman seurauksena.
Osteoporoosia pidetään itsestään selvänä osana ikääntymistä. Näin se ei kuitenkaan ole, sillä osteoporoosia voidaan hoitaa ja ehkäistä osteoporoosin aiheuttamia komplikaatioita eli murtumia. Tällä hetkellä terveydenhuollon voimavarat menevät osteoporoosin osalta pääosin murtumien hoitoon. Uusien murtumien ehkäisyyn ei riitä enää resursseja.
– Osteoporoosi on siitä oivallinen sairausryhmä siitä näkökulmasta, että hoidon hyvä kustannusvaikuttavuus on saavutettavissa. On olemassa kustannusvaikuttavia keinoja ennaltaehkäistä osteoporoosia ja murtumia sekä myös hoitaa osteoporoosia.
Risikko muistuttaa, että osteoporoosin koko palveluketjun pitää olla kunnossa, yhden ketjun osan toiminta ei riitä. Ikävä kyllä tämä ei koske pelkästään osteoporoosia, vaan sama haaste on monessa muussakin pitkäaikaissairaudessa: palveluketjusta saatetaan hoitaa yksi osa, mutta kokonaisuus ei ole hallinnassa. Tällöin potilas putoaa hoidon piiristä kesken kaiken. Potilas saattaa saada diagnoosin ja hoidon, mutta potilaan ohjaus oman sairautensa hoitamiseen, hoidon tehon seuranta ja kuntoutus jäävät toteutumatta.
Risikon mukaan hyvinvointialueilla on tärkeää puuttua nykyisen terveydenhuollon heikkouksiin: vahvistaa peruspalveluita ja perusterveydenhuoltoa sekä tehdä palveluketjuista sujuvia.
Risikko toimii itse Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtajana. Siellä osteoporoosin palveluketjun kehittäminen on Risikon mukaan yksi lähiaikoina kehitettävistä palveluketjuista. Hyvin toimiva palveluketju toimii mallina myös muille hyvinvointialueille. Osteoporoosia kun sairastetaan kaikilla hyvinvointialueilla.
– Osteoporoosin hyvä hoito on oikeasti tärkeä asia. Jos palveluketjut eivät ole kunnossa, tiedetään seuraukset: kärsimystä ja kustannuksia!
25.5.2022 järjestetyssä Eduskunnan osteoporoosiryhmän kokouksessa saatiin lisäksi kuulla uutta tutkimustietoa luustosta endokriinisenä elimenä: luuston terveyden edistäminen saattaa heijastua myönteisesti myös muuhun terveyteen luuston tuottamien hormonien ansiosta. Asiasta kertoi LT Elisa Holmlund-Suila HUSista. Lisäksi Luustoliiton suunnittelija Jenny Lohikivi esitteli hyviä käytäntöjä osteoporoosia sairastavien omahoidon tuesta järjestöyhteistyöllä. Potilasjärjestöt olisikin tärkeää saada osaksi hyvinvointialueiden palveluketjua.
Lisätietoja:
Luustoliiton toiminnanjohtaja Ansa Holm
ansa.holm@luustoliitto.fi
050 303 8129