16.10.2024 Luustoliitto tiedottaa

Lapsuus ja nuoruus ovat korvaamattoman tärkeää aikaa lujan luuston muodostamisessa. Lapsuuden ja nuoruuden aikana määrittyy perusta sille, minkä kokoiset ja kuinka lujat luut meille kasvavat.

Kasvuikä on kaikista tärkein ajanjakso elinikäisen luustoterveyden perustan luomiselle. Vaikka pituuskasvu päättyy jo teini-iässä, luun huippumassa saavutetaan vasta 20–30 vuoden iässä.

Nopeimmat luuston kasvun vaiheet lapsilla osuvat ensimmäiseen kahteen elinvuoteen sekä murrosikään. Tytöillä murrosiän aikana kertynyt luun määrä on suurin piirtein sama, kuin menetetyn luun määrä vaihdevuosia seuraavan 30 vuoden aikana.

Murtumat

Arvioiden mukaan vähintään joka toinen poika ja joka neljäs tyttö saa vähintään yhden murtuman ennen kasvunsa päättymistä. Poikien suurempi murtumariski liittyy poikien murtumille altistaviin harrastuksiin. Tavallisimmin tytöt saavat luunmurtuman alakoulun viimeisillä luokilla ja pojat yläkouluiässä.

Tavallisimmin lasten murtumat aiheutuvat kaatumisista tai putoamisista. Lasten ja nuorten leikin, urheilun ja arkiliikunnan tottumuksissa tapahtuu koko ajan muutoksia, jotka vaikuttavat tapaturmakirjoon.

Kasvuikäisten kyynärvarren murtumien ilmaantuvuus on kasvamassa. Sen sijaan erityisesti kaupunkiympäristöissä käsi- ja jalkaterämurtumien ilmaantuvuus on pienentynyt. Näiden niin sanottujen touhumurtumien määrän väheneminen kouluikäisillä voi heijastaa kaupunkilaislapsien muutoksia vapaa-ajan toiminnoissa.

Tavallisia murtuman aiheuttajia ovat trampoliinilla hyppiminen, potkulautailu ja ohjatuista liikuntaharrastuksista jalkapallo.

Murtumat ovat sangen tavallisia lapsilla, ja ne myös paranevat nopeammin kuin aikuisilla. Onkin tärkeää hoitaa lasten murtumat oikea-aikaisesti ja hyvin. Mikäli lapsella on murtumia toistuvasti (kaksi pitkän luun pienienergistä murtumaa alle 10-vuotiaalla ja kolme yli 10-vuotiailla) tai pienienergiainen nikaman murtuma, on syytä selvittää luuston kunto erikoissairaanhoidossa.

Elintavat edistävät luuston terveyttä

Perimä selittää jopa 80 % luun huippumassan eroista ihmisten välillä. Elintavat vaikuttavat kuitenkin merkittävästi siihen, kuinka paljon perimän mahdollistamasta potentiaalista todellisuudessa hyödynnetään eli kuinka hyvä luuston huippumassa lopulta saavutetaan.

Luustoterveyden edistämisen kannalta keskeisimmät elintapoihin liittyvät tekijät ovat monipuolinen ja terveellinen ravitsemus, riittävä kalsiumin, D-vitamiinin ja proteiinin saanti sekä säännöllinen luustoa kuormittava liikunta.

Murtumien riskitekijät lapsilla ja nuorilla

1. Ikä. Murtumien määrä kasvaa lapsilla aina murrosikään saakka. Taustalla on osittain luuston suhteellinen heikkous kasvukauden aikana nk. putkiluiden kasvaessa nopeasti pituutta. Luiden lopullinen paksuuntuminen ja vahvistuminen tapahtuvat myöhemmin sukupuolihormonien ja lihasmassan kasvun ansiosta.
   
2. Sukupuoli. Jo yli kymmenvuotiailla on nähtävissä murtumien ilmaantuvuudessa sukupuoliero: pojille sattuu huomattavasti enemmän murtumia. Tytöillä ilmaantuvuus laskee nopeasti jo kymmenennen ikävuoden jälkeen, ja on hyvin pieni nuorena aikuisena. Pojilla murtumien ilmaantuvuus on huipussaan pari vuotta myöhemmin ja jää nuorilla miehillä selvästi naisia korkeammaksi.
   
3. Liikunta. Liikunta vahvistaa luita, joten aktiivisesti liikkuvilla lapsilla ovat muita paremmat luustontiheydet. Toisaalta runsaasti urheilevilla nuorilla suurempi murtumariski liittyy yleensä suurempaan vamma-alttiuteen ja riskinottoon. Myös liian yksipuolinen ja rankka harjoittelu nopean pituuskasvun vaiheessa voi altistaa rasitusmurtumille. Toisaalta lapsen vaikea sairaus tai liikuntavamma voivat liikunnan puutteen vuoksi haurastuttaa luustoa.
   
4. Paino. Sekä ali- että ylipaino ovat yhteydessä pienempään luuntiheyteen. Arkiliikkumisen vähentyminen ja lasten ja nuorten ylipainon lisääntyminen heikentävät luuston terveyttä ja lisäävät murtuma-alttiutta.
   
5. Kalsium ja muu ravitsemus. Luusto tarvitsee kalsiumia koko eliniän ajan. Lapsuusiällä sitä tarvitaan luuston kasvuun ja vahvistumiseen. Mikäli lapsi tai nuori noudattaa erityisruokavaliota, on tärkeää kiinnittää huomiota riittävään kalisumin ja myös proteiinin saantiin. Myös monipuolinen vitamiineja ja hivenaineita sekä kuituja sisältävä ravinto on tärkeää luuston terveydelle.  
   
6. D-vitamiini. Elimistössä tulee olla riittävä D-vitamiinipitoisuus, jotta ravinnosta saatava kalsium imeytyy. Riittävä D-vitamiinin saanti on yhteydessä lasten luuston mineraalitiheyteen.  Ympärivuotista D-vitamiinilisää suositellaan kaikille alle 18-vuotiaille (1-vuotiaat 10 µg, 2–17-vuotiaat 7,5 µg /vrk ympäri vuoden). Peittävä pukeutuminen, tumma ihonväri ja ylipaino lisäävät D-vitamiinin tarvetta.
   
7. Luuston mineraalitiheys ja luun laatu. Luuston mineraalitiheys on yksi luuston vahvuuteen vaikuttavista tekijöistä. Se ei kuitenkaan yksinään selitä murtuma-alttiutta, sillä kasvuikäisten yläraajamurtumien määrän lisääntyminen voi olla merkki heikentyneestä luun laadusta yleisemmin.
   
8. Toistuvat murtumat. Neljännekselle lapsista murtuma ei ole ensimmäinen, mutta vain harvalla on ollut toistuvia murtumia. Aiempi murtuma lisää myöhemmän lapsuusiän murtumariskiä. Myös pitkäaikaissairailla lapsilla on kohonnut murtumien riski, joka liittyy potilaan perussairauteen, lääkitykseen, mahdollisesti vähentyneeseen liikuntaan tai ravitsemukseen.

Lapsuudessa ja nuoruudessa rakennetaan luusto, jonka tulisi kestää loppuelämämme ajan. Panostamalla luustoon kasvuiässä vähennämme tulevien murtumien määrää ja tuemme toimintakykyistä ikääntymistä.

Helena Valta, dosentti, erikoislääkäri, HUS, Uusi lastensairaala
Ansa Holm, toiminnanjohtaja, Suomen Luustoliitto ry

Artikkeli on julkaistu aiemmin Turun Sanomissa 15.10.2024.

14.-20.10.2024 vietetään Luustoviikkoa, jonka teemana on lasten ja nuorten luuston terveys.