Helena Ahti-Hallberg: Toivon, että myös muut voivat nauttia siitä ihanuudesta, mitä tanssiminen tuo tullessaan.
Jokainen voi vaikuttaa oman luustonsa hyvinvointiin. Yksi keskeinen luustoterveyden kulmakivi on liikunta. Liikuntamuodoista puolestaan yksi luustolle parhaimmista on tanssi. Mitä tuumaa tanssista tanssin asiantuntija, tv:stä tuttu Helena Ahti-Hallberg?
Liikunta on luuston uudistumiselle ja vahvistumiselle välttämätöntä. Aikuisiässä liikunta ylläpitää luun vahvuutta ja ikääntyvillä liikunta hidastaa luun menetystä. Liikunnalla voi myös lisätä lihasvoimaa, tasapainoa, ketteryyttä ja liikkumisvarmuutta – ja näin voi ehkäistä kaatumisia ja niistä seuraavia luunmurtumia.
Luustoa vahvistava liikunta sisältää suunnan- ja voimanmuutoksia sekä tärähdyksiä ja värähdyksiä. Yksi tunnettu luuliikuntamuoto on tanssi. Luustoliitto nostikin tanssin yhdeksi Luustoviikon teemaksi ja julkaisi Luustojiven, jota tanssittiin liiton Luustoviikon virtuaalisessa päätapahtumassa. Luustojive on myös katsottavissa Luustoliiton YouTube-kanavalla.
Luustojiven mannekiiniksi saatiin Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tutuksi tullut, entinen kilpatanssija, nykyisen tanssinopettaja ja tanssin asiantuntija Helena Ahti-Hallberg. Kysyimme häneltä tanssimisesta, sen vaikutuksista ja myös hänen henkilökohtaista suhdettaan tanssimiseen.
– Tanssi on ihanan kokonaisvaltaista. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Tanssissa ihminen saa hyvinvointia sekä mielelle että keholle. Tanssissa on myös sosiaalinen aspekti, sillä tanssia voi yhdessä jonkun kanssa tai vaikka ryhmässä.
Helena Ahti-Hallberg muistuttaa, että jopa korona-aikana tanssiminen on ollut mahdollista yhdessä, monenlaisten etäryhmien avulla.
– Kun monta ihmistä kokoontuu yhteen tanssin ääreen. se on vertaistukea parhaimmillaan. Tanssiessa kaikki opettelevat samaa asiaa yhdessä, Helena kertoo.
Tanssin fyysisiä terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tärähtävä liikkuminen on hyväksi luustolle ja samoin myös lihasten hyvinvoinnille. Lisäksi tanssiessa käytetään kehoa monipuolisesti.
– Tanssiessa luut ja lihakset ovat käytössä ja nivelsiteet ja jänteet saavat tarvitsemaansa ”öljyä”. Raajat laitetaan tanssiessa venymään. Näin estetään se, ettei jämähdetä samaan asentoon.
Samalla ennaltaehkäistään myös sydän- ja verisuonitauteja.
– Tanssimisen vaikutuksista puhuttaessa kyseessä on äärettömän iso kokonaisuus: tanssi tuo lihasvoimaa, kimmoisuutta, tasapainoa ja mielen hyvinvointia. Ehkä siinä olisi kiteytettynä tanssin vaikutukset – kaikki nämä samassa paketissa.
Tanssityylejä ja -lajeja on monenlaisia. Miten aloittelija osaa valita itselleen sopivan lajin?
Helena Ahti-Hallbergin mukaan tanssityylin ja -lajin valinnassa kannattaa ottaa huomioon kaksi asiaa:
– Ensin on hyvä ajatella omaa kehoa ja omaa kuntoa: mikä on oma fyysinen kapasiteetti, mitä pystyy kehon kanssa tekemään sekä mikä tuntuu turvallisesta ja mielekkäältä.
Toinen tärkeä asia on musiikki.
– Tanssiessa musiikki liikuttaa meitä. Meitä kutakin koskettaa erilainen musiikki. Toinen pitää hitaasta musiikista, toinen nopeasta. Yksi pitää esimerkiksi kansanmusiikista ja toinen rock’n’rollista.
Tanssissa on tarjolla laaja kirjo musiikkia. Helenan mukaan on hyvä miettiä, mikä musiikkilaji laittaa juuri sinun kehosi sykkimään:
– Se on mielestäni yksi tärkeä lähtökohta. Ja sitten oma kunto ratkaisee: jos on sänkyyn sidottu, voi tanssia vaikka omin sormin. Tärkeintä on, että voi kokea musiikin ja kehon liikkeen yhteyden.
Helena kertoo, että pyörätuolitanssi on yksi äärettömän suosittu kilpailutanssilaji. Pyörätuolissa voidaan saada aikaan uskomattoman dynaamisia liikkeitä, ja tanssin iloa ja riemua riittää jaettavaksi myös katsojille.
Jos tuntee, että ei uskalla seisoa, niin tuolissa istuminen ja tanssiminen siitä käsin on Helenan mielestä äärettömän hyvä vaihtoehto.
– Tuolissa voi toteuttaa jotakuinkin samat askeleet kuin seisten, mutta ilman kaatumisriskiä lisääviä käännöksiä. Mutta askelsarjat ja sitä kautta aivojumppa on mahdollista.
Myös tanssipari voi toimia tukena, Helena muistuttaa. Lisäksi tanssia voi myös lattialla. Nykytanssissa lattiasarjat ovat tällä hetkellä äärettömän suosittuja.
– Melkeinpä tulee ähky siitä, että voisi haluta tanssia tuota ja tuota – mutta toki täytyy myös huomioida se, mitä omalla paikkakunnalla on saatavilla. Kuitenkin kaikkein tärkeintä on se, mikä musiikkilaji sykkii itselle, sillä musiikin mukaan tanssitaan.
Mitä sanoisit niille, jotka sanovat, että kyllä minä muuten tanssisin, mutta minulla on kaksi vasenta jalkaa eikä ollenkaan rytmitajua?
– Tässä on yksi opettaja, jolla on edelleen hakusessa vasen ja oikea. Minulle tanssiopettajana ja lukihäiriöisenä on edelleen vaikein asia erottaa vasen jalka oikeasta, Helena nauraa ja jatkaa:
– Tanssiharrastuksen alussa lähdetään vähitellen tutustumaan omaan kehoon. Samalla tutustutaan näihin ulokkeisiin, joita kutsutaan käsiksi ja jaloiksi.
Koordinaatio kehittyy Helenan mukaan vähitellen. Kun tanssiessa löytää ensin kehon, löytää sen jälkeen, mitä ovat kädet ja jalat ja miten ne liittyvät kehoon. Niinpä vähitellen lähtee erottumaan myös vasen ja oikea jalka, Helena lohduttaa.
– Tanssissa ei ole sääntöjä, tanssi on siitä ihanaa. Me kaikki koemme musiikin eri tavalla, ja meistä kukin kokee liikkeen eri tavoin. Onko siitä mitään vaarallista, jos vasen jalka menee oikean sijaan, varsinkin kun tanssitaan soolona. Toki parityöskentelyssä siitä voi olla enemmän haittaa, kertoo Helena hymyillen ja lisää:
– Rytmitajuakin voi opetella.
Helena kertoo joutuneensa kuluneena syksynä uuden haasteen eteen ja opettelemaan laulamista osallistuttuaan Masked Singer Suomi -TVohjelmaan Leppäkertun hahmossa.
– Minulle laulamisen aloittaminen oli ihan hirveän vaikea asia, mutta jotenkin siitäkin selvittiin. Minun piti astua henkisen kynnyksen yli ja uskaltaa olla heikoilla jäillä.
Lopulta Helenan mukaan oli ihanaa ylittää itsensä.
– Itselleen tulee asetettua kaikenlaisia rajoja – ihan turhaan, Helena toteaa:
– Sama koskee tanssimista: ei kannata ajatella, että ei opi. Kannattaa kokeilla ja yrittää.
Entäpä mitä ajattelet tanssimisesta sellaisessa tilanteessa, kun liikuntakyky on rajoittunutta tai jos liikkuminen on epävarmaa ja kaatuminen mietityttää. Miten tällöin kannattaisi lähteä liikkeelle tanssimisessa?
– Ennen kaikkea täytyy ottaa huomioon turvallisuus. Totta kai kaatumisriski on olemassa kaikilla. Jopa ammattilaiskilpailuissa nähdään kaatumisia.
Onneksi kaatuminen ei tanssissa ole Helenan mukaan niin vakava asia kuin taitoluistelussa ja jäätanssissa:
– Meillähän on jään sijaan parketti alla. Lisäksi tanssikengät ovat ihanat, sillä niiden säämiskäpohjat antavat tukea ja pitoa.
Varusteet ovat tärkeät, Helena muistuttaa ja lisää:
– Ja kuten sanoin: myös pyörätuolitanssi on loistava laji tai aivan yhtä hyvin voi tanssia tuolissa istuen. Kaatumisen pelko ei ole Helenan mukaan este nauttia tanssista. Lisäksi vähitellen, kun tanssi ja oma keho on tullut tutummaksi, voi ehkä tanssia parin avulla. Lisäksi esimerkiksi joissain piiritansseissa ryhmässä toimitaan toistensa tukena.
– On olemassa lukemattomia keinoja, miten löytää itselle turvallinen tapa liikkua.
Miksi päätit lähteä mukaan Luustoliiton Luustoviikkoon ja Luustojiven julkaisuun?
Luustoasiat ovat tuttuja Helenalle oman työnsä kautta. Hänelle oma keho on työkalu. Hän pitää omasta kehostaan ja myös luustostaan huolta tietoisesti.
– Olen myös tutustunut osteoporoosiin, sillä oma anoppini sairastaa osteoporoosia ja hänellä on ollut murtumia, joten myös osteoporoosi ja murtumat ovat tuttuja.
Helena vakavoituu ja kertoo asiasta, jonka avulla tanssiharrastus voisi tulla mahdollisesti entistä useammalle:
– Tanssi pitää ehdottomasti saada Kela-korvauksen alaiseksi. Tanssilla on kiistattomat vaikutukset fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaalisen hyvinvointiin. Miksi ihmeessä yhteiskunnassamme ollaan valmiita laittamaan suuret määrät resursseja sairauksien hoitoon – sen sijaan terveyden ylläpitoon ei?
Tanssin avulla Helenan mukaan voisimme tukea ikääntyvien toimintakykyä ja voisimme saada aikaan nykyistä onnellisempia ja terveempiä ikäihmisiä. Näin kalliin hoidon ja hoivan tarve vähenisi.
– Osalla ikääntyneistä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia harrastaa tanssia. Kela-korvauksen avulla myös heille tanssiminen voisi olla mahdollista.
Mitkä ovat itsellesi arvokkaimmat asiat mitä tanssi on tuonut elämääsi?
– Minulle tanssi on tuonut elämään suunnan. Hyvin nuoresta pitäen olen ollut sitä mieltä, että olen löytänyt tanssista oman lajini. Mitä tahansa päätöksiä olen elämässä tehnyt, ne olen tehnyt tanssin ehdoilla. Helena kertookin, ettei kadu mitään tekemiään päätöksiä:
– Olen saanut tanssista niin paljon: ystäviä, ammatin. Koen, että kehoni voi hyvin, kun kehoni voi tanssia ja voin nauttia musiikista ja liikkeestä. Kaikkiaan Helena kertoo selvinneensä vähillä urheiluvammoilla ja että on saanut säilyä terveenä. Yhdeksi tärkeäksi syyksi Helena nostaa sen, että tanssi on monipuolinen laji, joka kehittää tasapuolisesti kehon eri osa-alueita.
– Koen ihan velvollisuudekseni jakaa tanssin iloa myös muille ihmisille. Olen itse saanut tanssista niin paljon, joten vien osaltani tanssin sanomaa eteenpäin. Toivon, että myös muut voivat nauttia siitä ihanuudesta, mitä tanssiminen tuo tullessaan.
TEKSTI: ANSA HOLM
KUVA: HENRIIKKA LANKILA
Artikkeli on julkaistu aiemmin Luustotieto 4/2021 -lehdessä.