Potilaskysely

Luustoliiton vuonna 2023 toteuttaman potilaskyselyn tulosten mukaan osteoporoosia sairastavista keskimäärin vain 59 % sai julkisessa terveydenhuollossa kuulla, mitä osteoporoosi tarkoittaa. Keskimäärin 66 % sai kuulla kalsiumin saannin turvaamisesta ja 68 % D-vitamiinista. Liikunnasta kerrottiin keskimäärin 33 %:lle ja kaatumisen ehkäisystä keskimäärin vain 20 %:lle sairastuneista. Lääkemääräyksen saaneista 79 %:lle kerrottiin, miksi lääkehoito määrätään. (liite)

Kaatumisen ehkäisyn toimet ovat tehokasta murtumien ehkäisyä, sillä tavallisimmin murtumat tulevat kaatumisissa.

Osteoporoosi olisi tärkeää tunnistaa luuntiheysmittauksella jo silloin, kun ihminen saa ensimmäisen murtuman tavallisessa arjen tilanteessa.¹ Näin voitaisiin ehkäistä hiljaista, elämänlaatua murtavaa ja ennenaikaista kuolemanriskiä lisäävää etenevää sairautta.^{2 3}

Osteoporoosi on kansansairaus, jota sairastaa arviolta noin 350 000 suomalaista. Se aiheuttaa vuosittain 45 000 murtumaa ja 610 miljoonan euron kustannukset yhteiskunnalle.⁴ Pienentynyt luuntiheys on noin 44 %:lla 65 vuotta täyttäneistä. Osteoporoottisen murtuman saaneella on 2–4-kertainen riski saada uusi murtuma.¹

Lonkkamurtuman saaneista 20 % kuolee viiden vuoden sisällä murtumasta

Murtumien ilmaantuvuus kasvaa kiihtyvällä tahdilla ikääntymisen myötä.¹ Väestön ikääntyessä osteoporoosi murtumineen tulee olemaan suuri haaste lisääntyvän akuutti- ja pitkäaikaishoidon sekä hoivan vuoksi. Lisäksi esimerkiksi selkärangan murtumat lisäävät kuolleisuutta yli nelinkertaiseksi.⁵ Lonkkamurtuman saaneista joka viides kuolee vuoden sisällä murtumasta.⁶

Jotta pitkäaikaissairas voi sitoutua itsensä hoitamiseen ja voi toteuttaa loppuelämänsä ajan kestävän, yleensä elintapamuutoksia sisältävän, perushoidon sekä mahdollisen lääkehoidon, on tärkeää, että hän tietää, mitä hän sairastaa, mikä on hoidon tavoite ja mitä hänen itsensä tulee tehdä, jotta sairauden hoito onnistuu. Potilaan pitkäaikaista sitoutumista tukee myös se, että hän saa hoidon edetessä tietää, onko hänen omilla toimillaan ja lääkehoidolla vaikutusta.

Osteoporoosin hoito tunnistuksesta aina hoitoon ja hoidon tehon seurantaan on myös tehokasta: hyvällä hoidolla vähennetään nikamamurtuman saaneen murtumariskiä 6–12 kuukauden kuluessa 50–80 %:lla.⁷ Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen mukaan ”… jokaisen murtumapotilaan osalta on mietittävä osteoporoosin mahdollisuutta, ja sitä epäiltäessä potilas tulee ohjata osteoporoosin jatkoselvittelyyn ja hoitoon”.¹

Hyvinvointialueilla on tärkeää huomioida osteoporoosin hoitosuosituksen mukainen hoidon kokonaisuus palveluita suunniteltaessa.⁸ Hoitoon pääsyn nopeuden ohella on tärkeää ottaa huomioon kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti merkittäviin pitkäaikaissairauksiin, kuten osteoporoosiin, liittyvät hoidon haasteet. Toimivat, alueelliset hoito- ja palvelupolut ovat avainasemassa hyvän hoidon toteutumisessa.

Liite

Raportti osteoporoosin hoidon toteutumisesta Suomessa / Potilaskysely, Taloustutkimus 2023

Lähteet

1. Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Geriatrit ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020.
2. Delmas et al. J Bone Miner Res, 2005; 20/4:557-563
3. Black DM, Ropsen CJ. Postmenopausal osteoporosis. N Engl J Med, 2016;374:254–62
4. Kanis JA ym. Arch Osteoporos 2021; 16:82.
5. Jalava T, S. S. Association between vertebral fracture and increased. J Bone Miner Res 2003; 18(7):1254-60.
6. Lonkkamurtuma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017.
7. Osteoporoosista johtuvat nikamamurtumat. Luustoliiton esite.
8. Lüthje P, e. a. Murtumapotilaiden osteoporoosin tunnistaminen ja hoito Kouvolassa. Lääkärilehti; 2017; 45: 2606-2612

Luustoliiton potilaskyselyyn vastasi 1 242 henkilöä. Tulokset analysoi Taloustutkimus Oy ja kyselyn toteutusta tuki Amgen Ab sivuliike Suomessa.