Anoreksia

ANOREKSIA (ANOREKSIA NERVOSA) JA OSTEOPOROOSI

Anoreksia nervosa on sairaus, johon liittyy alhainen kehon paino ja perusteeton pelko painonnoususta. Anoreksiaa sairastavilla on häiriintynyt kehonkuva: he näkevät itsensä ylipainoisina alipainosta huolimatta, ja rajoittavat laihduttavat pakonomaisesti.  Vaikka anoreksia nervosaan voi sairastua sukupuolesta riippumatta, häiriö on naisilla noin 10 kertaa yleisempi kuin miehillä.

Anoreksian ja osteoporoosin välinen yhteys

Anorexia nervosaan liittyy pieni luun mineraalitiheys ja heikentynyt luuston rakenne ja lujuus. Nämä lisäävät osteoporoosin ja pienenergisten murtumien riskiä.

Anoreksia on riski luuston terveydelle useasta syystä

Hormonit: Runsas laihtuminen ja matala kehon rasvapitoisuus muokkaavat hormonituotantoa. Tytöillä erityisesti murrosiän aikana estrogeeni lisää luumassan kertymistä ja tukee luuston kasvua. Estrogeenituotannon väheneminen saattaa aiheuttaa häiriöitä kuukautiskierrossa ja jopa aiheuttaa kuukautisten loppumisen. Tämä heikentää luun kasvua ja lujuutta. Vastaavasti miehillä ja pojilla matala testosteronipitoisuus ei tue luuston kasvua. Painonlasku häiritsee useiden muidenkin kasvuun liittyviin hormonien toimintaa ja näiden vaikutukset ulottavat myös luustoon.

Pieni kehon painoindeksi: Alipainoisuudella on suora vaikutus luuston terveyteen ja se on osteoporoosin ja pienenergisten murtumien riskitekijä (myös ihmisillä, joilla ei ole anoreksiaa).

Puutteellinen ravitsemus: Vahvan, terveen luuston ylläpitämiseksi tarvitaan monipuolinen ruokavalio, jossa on riittävästi kalsiumia, proteiinia, D-vitamiinia ja muita ravintoaineita. Ruokavalioon liittyvien rajoitusten vuoksi anoreksiaa sairastavat eivät tyypillisesti saa riittävästi luuston terveydelle tärkeitä ravintoaineita.

Vaikutus luuston terveyteen

Anoreksia nervosa puhkeaa yleensä kasvuiässä. Tämä on huolestuttavaa luuston terveyden kannalta, sillä lapsuus ja murrosikä ovat kriittisiä aikoja luuston kehittymiselle. Luusto kasvaa kooltaan ja lujuudeltaan huippumassan saavuttamiseen saakka, joka on kahden ja kolmenkymmenen ikävuoden välillä.

Jos luuston huippumassaa ei saavuteta varhaisaikuisuudessa, sillä voi olla elinikäinen vaikutus luuston terveyteen: osteoporoosin ja siihen liittyvien murtumien riski kasvaa myöhemmässä elämässä.

Anorexia nervosan vaikutus luuston terveyteen riippuu monista tekijöistä, kuten syömishäiriön kestosta ja taudin vakavuudesta sekä siitä, missä iässä sairaus puhkeaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että:

  • Iästä riippumatta anoreksia nervosaa sairastavilla tai jossain vaiheessa elämäänsä sairastaneilla on todennäköisesti heikompi luusto kuin väestöllä keskimäärin. Anoreksiaa sairastaneilla ihmisillä on kaksin- kolminkertainen luunmurtumien riski.
  • Nuoruusiässä anoreksiaan sairastuneilla naisilla on pienempi luun mineraalitiheys, kuin aikuisiällä sairastuneilla naisilla, riippumatta sairauden kestosta.
  • Anoreksia nervosaa sairastavilla nuorilla on pienempi luun mineraalitiheys sekä hitaampi luunmuodostus kuin saman ikäisillä ja samassa kypsyysvaiheessa olevilla normaalipainoisilla nuorilla.
  • Yli 50 %:lla anoreksia nervosaa sairastavista tytöistä on merkittävä luukato jo vuoden kuluttua diagnoosista.
  • Tutkimuksen mukaan lähes 38 %:lla anoreksiaa sairastaneista naisista oli osteoporoosia jossakin luustonsa kohdassa ja 92 %:lla oli osteopenia (pieni luun mineraalitiheys) yhdessä tai useammassa luuston kohdassa.
  • Vaikka luun mineraalitiheys kasvaa anoreksiasta toivuttaessa, ei luun mineraalitiheys välttämättä palaa normaaliksi, vaikka normaalipaino saavutettaisiin ja kuukautiskierto palaisi.
Anoreksiaa sairastavan luustoterveyden kulmakivet

Koska merkittävää luukatoa voi esiintyä jo hyvin varhaisessa anoreksian vaiheessa – jopa ensimmäisen vuoden aikana – varhainen taudinmääritys, hoito ja kuntoutus ovat kriittisiä ja tärkeimpiä tekijöitä tulevan luustoterveyden kannalta.

  • Painon ja hormonitoiminnan normalisoiminen ovat hoidon kulmakiviä anoreksiaa sairastavan pienen luunmineraalitiheyden hoidossa. Nuorilla naisilla tämä tarkoittaa normaalin kuukautiskierron palauttamista.
  • Ravitsemusterapeutti tukee terveitä syömistottumuksia ja kiinnittää huomiota yleiseen ravitsemustilanteeseen. Koska kalsium ja D-vitamiini ovat äärimmäisen tärkeitä luuston kehitykselle nuorilla, voidaan lisäravinteita suositella riittävän saannin turvaamiseksi.
  • Luuston kunnon arviointiin kuuluu kattava fyysinen toimintakyvyn arviointi.
  • Luuntiheyden mittauksella arvioidaan luunmineraalitiheyttä. Tulosten tulkinta on kuitenkin tehtävä ammattitaitoisesti kasvavilla lapsilla ja nuorilla.
  • Tällä hetkellä anoreksiaa sairastaville ei ole hyväksyttyjä osteoporoosi- tai hormonihoitoja luunmineraalitiheyden parantamiseksi, vaikkakin tutkimustyötä asian eteen tehdään. Hormonihoitoja ei yleensä suositella hoidettaessa alhaista luun tiheyttä lapsilla tai nuorilla, mutta nuorilla naisilla hormonilaastari voi olla tehokas estrogeenipitoisuuden palauttamisessa.
  • Varo liikaa liikuntaa! Vaikka liikunta on välttämätöntä luuston terveyden rakentamisessa ja ylläpitämisessä, liittyy liikuntaan haasteita anoreksiaa sairastavilla. Harjoittelun määrää on seurattava, jotta laihtumista ei enää tapahtuisi.
  • Terveet elämäntavat ovat tärkeitä: monipuolinen, terveellinen ja riittävä ravinto, joka sisältää riittävän määrän D-vitamiinia, kalsiumia ja proteiinia, riittävä lepo, tupakoimattomuus sekä alkoholin käytön pitäminen kohtuudessa.
Vieritä ylös