Osteoporoosi ja lääkehoito

Osteoporoosilääkityksen tarve ja kesto ovat aina yksilöllisiä. Ne määräytyvät osteoporoosia sairastavan henkilökohtaiseen murtumariskin perusteella. Osteoporoosin lääkehoito kohdistetaan iäkkäisiin ja niihin, joilla on suuri henkilökohtainen murtumariski.

Osteoporoosilääkityksen rinnalle tarvitaan aina osteoporoosin hyvä omahoito: monipuolinen ravitsemus, riittävä kalsiumin, D-vitamiinin ja proteiinin saanti, säännöllinen liikunta sekä kaatumisen ehkäisy.

Osteoporoosilääkitystä harkitaan, jos

  • henkilöllä on ollut pienienerginen murtuma tai
  • luuntiheysmittauksessa todettu osteoporoosi tai
  • luun tiheysmittauksessa todettu osteopenia ja on muita murtuman riskitekijöitä tai
  • henkilön murtumariski suuri, mutta luuntiheysmittausta ei voida tehdä tai
  • henkilöllä on kortisonihoito.

Osteoporoosilääkityksen käytössä on tärkeää lääkkeen määräyksen mukainen käyttö, säännöllisyys ja pitkäjännitteisyys. Myös hyvä suuhygienia ja säännölliset hammastarkastukset on hyvä muistaa.

Osteoporoosilääkityksen kesto on tavallisesti ainakin 3–5 vuotta, jonka jälkeen lääkityksen tarve arvioidaan uudestaan. Poikkeuksena on teriparatidi, jonka maksimikäyttöaika on 2 vuotta. Osteoporoosilääkityksen tehoa seurataan luuntiheysmittauksilla. Osteoporoosilääkityksen alkaessa on tärkeää keskustella hoitavan lääkärin kanssa siitä, milloin lääkityksen tehoa kohdallasi seurataan luuntiheysmittauksella.

Osteoporoosilääkityksen vaihtoehdot:

Bisfosfonaatit

  • Vaikutusmekanismina on luun hajoamisen esto.
  • Todettu olevan hyvä teho ja näistä on pitkä käyttökokemus.
  • Poistuvat elimistöstä munuaisten kautta, joten ne eivät sovi vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastaville.
  • Hampaiden tarkastusta ja asianmukaista ehkäisevää hammashoitoa on harkittava ennen hoitoa.
  • Hoidon kesto yleensä 3-5 vuotta, jonka jälkeen harkitaan lääketaukoa.
  • Tarvittaessa hoitoa voidaan jatkaa yhtäjaksoisesti jopa 10 vuotta.
  • Säilyvät luustossa ja vapautuvat sieltä hiljalleen, joten 1–2 vuoden lääketauko on mahdollinen
  • Hoidon lopettamisen jälkeen tiheysmittaus uusitaan 1–2 vuoden kuluttua
  • Annostelu:
    • suun kautta kerran viikossa/kerran kuussa (esim. alendronaatti, risedronaatti tai ibandronaatti) tai
    • suonen sisäinen infuusio (tsoledronaatti) kerran vuodessa tai
    • suonen sisäinen injektio (ibandronaatti) 3 kk välein
  • Suun kautta annosteltu bisfosfonaatti tulee ollaa vesilasillisen (pelkkää vettä, ei kivennäisvettä eikä muuta juomaa) kanssa. Tutustu tarkemmin lääkkeenotto-ohjeisiin pakkausselosteesta ja keskustele niistä tarvittaessa terveydenhuollon tai apteekin ammattilaisen kanssa.

Denosumabi

  • Proteiini (monoklonaalinen vasta-aine), joka estää toisen proteiinin toimintaa.
  • Luun hajottajasolujen muodostumien ja toiminta vähenevät, luun hajoaminen hidastuu sekä luun uusiutuminen tasapainottuu.
  • Ei kerry luustoon, vaan sen vaikutus jatkuu niin kauan kuin lääkettä on verenkierrossa.
  • Käytetään vaihdevuodet ohittaneiden naisten osteoporoosin hoitoon ja miesten osteoporoosin hoitoon, kun luunmurtumien riski on suurentunut
  • Käytetään myös eturauhassyövän leikkaus- tai lääkehoidon aiheuttamasta sukuhormonin (testosteronin) vähenemisestä johtuvan luun haurastumisen hoitoon.
  • Hampaiden tarkastusta ja asianmukaista ehkäisevää hammashoitoa on harkittava ennen hoitoa.
  • Annostelu: 60 mg ihon alainen injektio 6 kk välein (ei käyttöajan rajoitusta)

Teriparatidi

  • Lisäkilpirauhashormoni (1-84-PTH), joka edistää luunmuodostusta
  • Käytetään menopaussin ohittaneille naisille sekä miehillä, joilla on suuri murtumavaara
  • Käytetään myös pitkäaikaiseen kortisonihoitoon liittyvän osteoporoosin hoitoon
  • Peruskorvausoikeutta varten tarvitaan erikoislääkärin B-lausunto.
  • Annostelu: 20 µg ihon alainen injektio kerran päivässä maksimissaan 24 kk ajan
  • Elinaikana voi saada vain yhden 24 kuukauden kestoisen hoidon.

    Romosotsumabi (uusi lääke) on tarkoitettu vaikean osteoporoosin hoitoon vaihdevuodet ohittaneille naisille, joilla on suuri luunmurtumariski. Lääke on saanut myyntiluvan EU:ssa joulukuussa 2019. Lääke ei ole vielä kaupan Suomessa (tilanne maaliskuussa 2020).

    Varsinaisen osteoporoosilääkityksen ohella voidaan käyttää joissakin tapauksissa myös hormonihoitoa (estrogeeni ja tiboloni). Miehillä voidaan käyttää myös testosteronia, mikäli on todettu sukuhormonituotannon vajaus. Hormonihoito on edullinen ja tehokas lääke vaihdevuosioireisille naisille, joiden luuntiheys on alentunut, jos heille eivät muut luulääkkeet jostain syystä sovi. Hormonihoito parantaa luuntiheyttä ja estää kaikenlaisia murtumia. Hormonihoito suojaa luuta niin pitkään kuin sitä käytetään.

    Jos epäilet, että osteoporoosilääkitys aiheuttaa sinulle haittavaikutuksia, niin keskustele niistä viipymättä hoitavan lääkärisi kanssa. Älä tee muutoksia lääkehoitoosi ennen kuin olet keskustellut terveydenhuollon ammattilaisen kanssa asiasta. Lääkärin tulee tehdä arvio mahdollisesta haitasta sekä tehdä suunnitelma haitan hoidon ja osteoporoosin jatkohoidon suhteen. Lisäksi tarpeen mukaan on hyvä tehdä lääkkeen haittavaikutusilmoitus. Lisätietoa haittavaikutusilmoituksesta.

    Lähteet ja lisätietoa:


    Takaisin sivulle Omahoito