Yleistietoa yhdistystoiminnasta

Uusi rahankeräyslaki astuu voimaan 1.3.2020

Rahankeräyksen hakuprosessia kevennetään huomattavasti nykyisestä. Rahankeräyksen järjestämisen edellytyksenä on jatkossa joko rahankeräysluvan hakeminen Poliisihallitukselta tai ilmoituksen tekeminen poliisilaitokselle pienkeräyksen järjestämisestä. Uuden lain myötä rahankeräysluvat myönnetään aina toistaiseksi voimassa olevina. Uusi laki mahdollistaa myös ilmoituksenvaraisesti järjestettävät pienimuotoiset kansalaiskeräykset (pienkeräykset). Pienkeräys helpottaa pienten yhdistysten rahankeräystä. Pienkeräyksen järjestämiseen riittää ilmoitus poliisille, lupaa ei tarvitse odotella. Pienkeräyksen kesto saa olla korkeintaan kolme kuukautta ja tuotto enintään 10.000 euroa. Pienkeräyksen saa järjestää kaksi kertaa vuodessa. Pienkeräystä ei voi kuitenkaan järjestää elinkeinotoiminnan tai varallisuuden kasvattamistarkoituksessa. Rahankeräyslaissa säädetään lisäksi eräistä lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävistä rahankeräyksistä, joihin ei tarvitse hakea lupaa tai joista ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Poliisihallitus tiedottaa asiasta tarkemmin lähempänä uuden lain voimaantuloa.

 

Yhdistyslain uudistaminen etenee (16.1. Oikeusministerio.fi)

Oikeusministeriössä valmistellaan yhdistyslain uudistusta. Uudistuksen tavoitteena on parantaa kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä kehittämällä yhteisöoikeudellista sääntelyä kansalaisjärjestöjen tarpeet huomioon ottaen sekä helpottaa nykyistä vapaamuotoisemman yhteisömuotoisen kansalaistoiminnan harjoittamista sidosryhmien odotukset ja viranomaistoiminnan tarpeet huomioon ottaen.

Oikeusministeriön työryhmä valmistelee hallituksen esityksen muotoon laaditun ehdotuksen yhdistyslain muuttamisesta ja/tai muuksi kansalaistoimintaa koskevaksi yhteisöoikeudelliseksi sääntelyksi. Työryhmä selvitti huhti–lokakuussa 2019 yhdistys- ja muun yhteisölainsäädännön kehittämistarpeita yhteisöllisen kansalaistoiminnan helpottamiseksi. Tietoa ja näkemyksiä muutostarpeista kerättiin verkkokyselyllä, jonka perusteella valituista ja kehitellyistä aiheista keskusteltiin verkkokeskusteluissa sekä oikeusministeriön ja järjestöjen yhteisissä työpajoissa. Työryhmän verkkokyselyyn vastasi yhteensä 857 vastaajaa, joista suurin osa toimi jossakin roolissa yhdistyksessä.

Keskeisenä kansalaistoimintaa helpottavana yhdistyslain muutoksena pidetään talouden dokumentointia ja raportointia koskevien vaatimusten keventämistä. Rekisteröityjen yhdistysten osalta pidetään tarpeellisena selkeämpiä yhdistyslain säännöksiä, tahdonvaltaisten säännösten lisäämistä ja yhdistyksen rakennemuutosten ja purkamisen helpottamista. Uuden yhteisömuodon säätämisen sijasta vapaamuotoista kansalaistoimintaa voitaisiin helpottaa muuttamalla yhdistyslakia vastaamaan paremmin pienimuotoisen toiminnan tarpeita. Toisaalta rekisteröimättömän yhdistyksen sääntelyn kehittäminen nähdään mahdollisena vaihtoehtona vapaamuotoisen ja pienimuotoisen kansalaistoiminnan edistämiseksi. Lainsäädännön lisäksi yhdistystoimintaa voitaisiin helpottaa vaikuttamalla tuen tai resurssin antajien käytäntöihin, lisäämällä mallisääntöjä ja ohjeita sekä keventämällä muualta kuin yhdistyslaista yhdistyksille aiheutuvia hallinnollisia velvoitteita.

Yhteenveto selvityksestä on luettavissa täällä.