Olet täällä

Liikunta

Terveysliikunta

Terveysliikunnalla tarkoitetaan terveyden ylläpitämisen ja edistämisen kannalta riittävää määrää ja riittävän kuormittavaa liikuntaa. Terveysliikunnalla on lukuisia toivottavia vaikutuksia elimistön toimintoihin. Se parantaa muun muassa heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa, vahvistaa luustoa, alentaa kohonnutta verenpainetta ja korkeaa kolesterolia, auttaa painonhallinnassa ja helpottaa stressinhallintaa. Se ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 (aikuisiän) diabetesta ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Erityisen tärkeää terveysliikunta on iäkkäille. Se parantaa tasapainoa, vähentää kaatumistapaturmia, edistää toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä ja vähentää dementian ja Alzheimerin taudin todennäköisyyttä. Kohtuullisesti kuormittava liikunta tehostaa elimistön puolustusreaktioita ja näyttää estävän virustauteja.

Lisäksi säännöllisellä liikunnalla on suotuisia vaikutuksia mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Liikunnan puute on yhteydessä huonoon unen laatuun ja päiväaikaiseen väsymykseen. Fyysisesti aktiiviset ihmiset hallitsevat stressin paremmin kuin vähän liikkuvat. Liikunta parantaa mielialaa ja torjuu masennusta.

Liikuntapiirakalla kiteytetään viikottainen liikunnantarve terveyden ylläpitämisen ja edistämisen kannalta. Reipasta kestävyysliikuntaa tulisi viikottain harrastaa ainakin 2,5 tuntia yhteensä tai rasittavaa kestävyysliikuntaa 1 tunti 15 minuuttia. Kestävyysliikuntaa olisi hyvä harrastaa lähes päivittäin ja vähintään 10 minuutin jaksoissa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa harjoittavaa liikuntaa tulisi harrastaa ainakin kahdesti viikossa. Terveyshyödyt lisääntyvät kun liikunta on pidempikestoista tai rasitattavampaa kuin mitä minimisuosituksessa suositellaan.

Liikunnan myönteiset vaikutukset ovat tyypillisesti lyhytaikaisia, ja kestävät vain päiviä tai korkeintaan viikkoja. Liikunnasta ei siksi ole hyötyä kuuriluontoisena tai muuna satunnaisena toimintana. Terveyden ylläpitämiseksi liikunnan on oltava säännöllisesti toistuvaa, koko ihmisiän yli jatkuva elämäntapa.

Liikunta on välttämätöntä luustolle

Luustoa vahvistava liikunta kasvattaa luun massaa lapsuudessa ja nuoruudessa, ylläpitää luun vahvuutta aikuisiässä ja hidastaa luun menetystä ikääntyvillä. Luuliikunnan avulla voidaan lisäksi kehittää lihasvoimaa, tasapainoa, ketteryyttä ja liikkumisvarmuutta sekä siten osaltaan ehkäistä kaatumisia ja niistä seuraavia luunmurtumia.

Lasten ja kasvavien nuorten luuliikunta on hyppyjä ja nopeita suunnanmuutoksia sisältävää liikuntaa, kuten esimerkiksi vauhdikkaita leikkejä, maila- ja pallopelejä, yleisurheilua, tanssia tai parkouria. Lasten ja nuorten luuliikuntasuosituksista löydät lisää tietoa. 

Aikuisille soveltuvia luuliikuntamuotoja ovat maila- ja pallopelit, step-aerobic, tanssi, kuntosaliharjoittelu, reipas kävely sekä juoksu. Aikuisten luuliikuntasuosituksista löydät lisää tietoa.

Ikääntyvien luuston kuntoa ja liikkumisvarmuutta voidaan ylläpitää esimerkiksi kuntosaliharjoittelulla, tanssilla, voimistelulla, kävelyllä, sauvakävelyllä ja porraskävelyllä. Ikääntyneiden luuliikuntasuosituksista löydät lisää tietoa.

Luustoliitto on tehnyt UKK-instituutin kanssa kotivoimisteluohjeet luustokuntoutujalle (kevyt-, keskitason-, ja vaativa ohjelma). Löydät ohjelmat ladattavista materiaaleista: http://luustoliitto.fi/materiaalit/ladattavat. Ohjelmat on myös käännetty ruotsin kielelle: http://luustoliitto.fi/materiaalit/material