Olet täällä

Tietoa lapsen luustosta

Tietoa lapsen luustosta

Ihmisen tukirangan muodostavat luut, niitä yhdistävät nivelet ja rustot. Rustoa on muun muassa nenässä ja korvalehdissä. Liikkuvat luut, esimerkiksi raajojen luut, liittyvät toisiinsa nivelten välityksellä. Lihakset kiinnittyvät luihin. Luusto määrää pitkälti ruumiinmuotomme yhdessä lihasten kanssa.

Ilman luustoa ihminen olisi räsynukkemaisen veltto. Luuston rakenteen suhteen osa ihmisistä on vankkarakenteisia, toiset taas ovat hennompia. Aikuisen ihmisen kehossa on kaikkiaan 206 luuta. Suurin ihmisen luista on reisiluu ja pienin korvan sisällä oleva kuuloluu (jalustin).

Luuston rakenne 

Luukudosta on kahta eri tyyppiä: kuoriluuta ja hohkaluuta.

Pitkien luiden varret sekä kaikkien luiden pintaosat ovat kuoriluuta (kortikaalista luuta). Hohkaluuta (trabekulaarista luuta) ovat puolestaan luiden päät, pienten luiden sisäosat sekä nikamat. Kuoriluu on rakenteeltaan tiiviistä, hohkaluu on pesusienimäistä.

Kolmannes luustosta on orgaanista, elävää ainesta, joka koostuu luusoluista sekä luun väliaineen proteiineista. Kaksi kolmasosaa luustosta on puolestaan epäorgaanista ainesta sisältäen muun muassa vettä ja mineraaleja. Tärkeimmät luuston mineraaleista ovat kalsium ja fosfori, jotka antavat luustolle lujuuden.

Luun mineraalimäärä lisääntyy kasvuvaiheen aikana ja hieman sen jälkeenkin niin, että esimerkiksi vastasyntyneen luuston kalsiummäärä ( 25 g ) kasvaa 40-50 -kertaiseksi aikuisikään mennessä. Leikki-ikäisen lapsen luissa on kalsiumia noin 400mg.