Olet täällä

Lapsen ravinnontarve

Lapsen energian ja ravintoaineiden tarve ovat suuret vilkkaan perusaineenvaihdunnan ja nopean kasvun takia. Kasvu on kiivaimmillaan ensimmäisen elinvuoden aikana ja hidastuu sen jälkeen, kunnes murrosiän kasvupyrähdyksen aikana kasvunopeus jälleen kiihtyy. Lapsen energian ja ravintoaineiden tarve on painoon suhteutettuna huomattavasti suurempi kuin aikuisen. Lapsi myös syö vähemmän ruokaa, joten lapsen ruokavalion laadulla, ateriarytmillä ja monipuolisuudella on ratkaiseva merkitys ravintoaineen tarpeen täyttymisen kannalta.

Lapsen painoon suhteutettu energian tarve on suurin ensimmäisen puolen vuoden aikana. Imeväisikäisellä suuri osa energiasta kuluu kasvuun, mutta leikki-iässä liikunnan osuus energiankulutuksesta kasvaa. Liikunnan lisäksi energiantarpeeseen vaikuttavat sukupuoli, pituus, paino ja kasvunopeus. Energiansaannin riittävyyttä arvioidaan kasvutavan ja -nopeuden sekä lapsen tyytyväisyyden ja voinnin perusteella. Terve lapsi syö ruokahalunsa mukaan ja säätelee ruokamäärää tarpeensa mukaan.

Energiantarpeen arviointiin leikki-iässä soveltuu kaava:

1000 kcal (4.2 MJ) + ikä vuosissa x 100 kcal (0.4 MJ).

Esimerkiksi 4-vuotiaan energiantarve-arvio:

1000 kcal + 4 x 100 kcal = 1400 kcal (5.8 MJ)

Äidinmaidon energiasta rasvan osuus on noin puolet, mutta lapsen kasvaessa rasvan osuus energiasta vähenee ja samalla hiilihydraattien ja proteiinien osuudet kasvavat. Noin kaksivuotiaan lapsen ruokavaliossa rasvan osuus on sama kuin aikuisellakin eli noin 30 E %. Lastenkin rasvan saannissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota laatuun. Kasviöljyjen, margariinien ja kalan sisältämästä pehmeästä rasvasta lapsi saa kasvulle ja hermoston kehittymiselle välttämättömät pitkäketjuiset rasvahapot (linoli- ja alfalinoleenihappo). Lapsi on hyvä totuttaa jo pienestä pitäen välttämään kovaa eläinperäistä rasvaa, jonka merkittävimpiä lähteitä ovat juustot, liharuoat ja – valmisteet sekä suolaiset ja makeat leivonnaiset. Rasvaton maito sopiikin hyvin lapsen ensimmäiseksi maidoksi. Vaikka lapsen proteiinitarve painokiloa kohti on huomattavasti suurempi kuin aikuisen, monipuolinen ruokavalio tyydyttää proteiinin tarpeen, kunhan energian saanti on riittävää. Hiilihydraattien saannissa tulisi kiinnittää huomiota kuidun saantiin tarjoamalla lapselle täysjyväleipää ja -puuroja, sekä runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Leikki-iässä täysipainoinen, vaihteleva ja energiamäärältään riittävä ruokavalio tyydyttää myös vitamiinien ja kivennäisaineiden tarpeen D-vitamiinia lukuun ottamatta (ks. D-vitamiini). Riittävä fluorin saanti on erityisen tärkeä hampaiden kehitysvaiheessa, sillä fluori ehkäisee tehokkaasti hampaiden reikiintymistä. Alueilla, joilla talousvesi ei sisällä tarpeeksi fluoria, on suositeltavaa käyttää aamuin illoin fluorihammastahnaa tai vaihtoehtoisesti fluoritabletteja. Jos lapsi joutuu esimerkiksi allergian takia jättämään jonkin ruoka-aineryhmän kokonaan pois, voi ravintoaineiden saantia olla tarpeen täydentää ravintolisillä (ks. erityisruokavaliot).