Olet täällä

Erityisruokavaliot

Lasten ruoka-aineallergiat puhkeavat tavallisimmin alle yksivuotiaana ihoreaktioina (ihottumaa, kutinaa) tai suolisto-oireina (ripulia, ummetusta, vatsakipuja). Oireet ovat usein moninaisia ja ne voivat esiintyä välittömästi ruoka-aineen nauttimisen jälkeen tai viivästyneesti jopa useiden vuorokausien kuluttua.

Ruoka-allergian selvittäminen perustuu allergian aiheuttajaksi epäillyn ruoka-aineen välttämis-altistuskokeiluun. Välttämisjakson aikana epäillyt ruoka-aineet poistetaan ruokavaliosta 1-2 viikoksi. Altistus aloitetaan pienillä annoksilla, jonka jälkeen annosta lisätään vähitellen. Vilja- ja maitoaltistukset sekä voimakkaita oireita aiheuttavien (esim. pähkinät) ruoka-aineiden altistukset tulee tehdä lääkärin valvonnassa.

PulkkamäessäPikkulasten ruoka-aineallergiat helpottavat yleensä 3-4 vuoden iässä ja paranevat usein kokonaan kouluikään mennessä. Ruoka-ainetta tulee ensin kokeilla pieninä annoksina, ja jos oireita ei ilmaannu välttämisruokavalion voi purkaa.

Ruoka-aineallergian hoitona on välttämisruokavalio. Allergia perusruoka-aineille kuten maidolle ja viljalle voi rajoittaa merkittävästi joidenkin ravintoaineiden saantia.

Maitoallergian aiheuttavat maidon proteiinit, joten kaikki maitoa sisältävät ruoka-aineet tulee tällöin poistaa ruokavaliosta. Riittävä proteiinin saanti tulee varmistaa antamalla lapselle yhteensä 4-6 rkl kypsää lihaa päivittäin. Energian saannin turvaamiseksi ruokiin voi lisätä öljyä tai maidotonta rasiamargariinia. Nykyisin on tarjolla myös monipuolinen valikoima soija- ja viljapohjaisia juomia ja jogurtteja maitovalmisteita korvaamaan.

Kalsiumin saannin turvaamiseksi leikki-ikäisille maitoallergisille tulee antaa kalsiumia valmisteena 250 – 500 mg päivittäin. Vaikeakaan laktoosi-intoleranssi ei ole merkittävä riskitekijä luuston terveydelle, koska laktoosittomien maitotuotteiden ja kalsiumilla täydennettyjen elintarvikkeiden valikoima on nykyisin monipuolinen.

Vilja-allergia puhkeaa useimmiten vehnälle, ohralle ja rukiille, joita voi ruokavaliossa korvata tummalla riisillä, hirssillä, tattarilla ja maissilla. Vilja-allergisen lapsen ruokavaliossa on syytä kiinnittää huomiota riittävään kuidun saantiin lisäämällä kasvisten käyttöä ja suosimalla täysjyväviljavalmisteita.
Keliakia on suolistosairaus, jonka aiheuttaa yliherkkyys viljan proteiinille gluteenille. Gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvon nukkarakenteen madaltumisen, tulehdusreaktion sekä solujen nopeamman tuhoutumisen. Keliakian aiheuttama tulehdusreaktio ohutsuolen limakalvolla johtaa imeytymispinta-alan pienentymiseen ja ravintoaineiden imeytymishäiriöön.

Keliakian klassisia oireita ovat ripuli, painon putoaminen sekä ravintoaineiden puutostilat. Keliakia voi puhjeta myös ns. ihokeliakiana, joka aiheuttaa kutisevan rakkulaihottuman kyynärpäissä, polvissa ja selässä. Keliakiaa hoidetaan elinikäisellä gluteenittomalla ruokavaliolla, josta jätetään pois gluteenia sisältävät viljat ruis, vehnä ja ohra. Kaura, riisi, maissi, hirssi ja tattari sopivat keliakiaa sairastavan lapsen ruokavalioon. Kuidun saannin turvaamiseksi voi ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käyttää myös leseitä ja sokerijuurikashiutaleita. Oireettomana ja hoitamattomana keliakia vaarantaa luuston terveyden, koska kalsiumin ja D-vitamiinin imeytyminen suolistossa heikkenee. Keliakian aiheuttama aliravitsemus ja ravintoaineiden puute ovat erityisen haitallisia kasvuiässä, jolloin kerätään suurin osan nuorena aikuisena saavutettavasta luun huippumassasta. Keliakian varhainen toteaminen ja gluteenittoman ruokavalion tarkka noudattaminen suojaavat luustoa osteoporoosilta ja murtumilta.

Pelkästään kasvikunnan tuotteita sisältävää ruokavaliota ei suositella lapsille, mutta mitä useampia ruokaryhmiä kasvisruokavalio sisältää, sitä todennäköisimmin se on ravitsemuksellisesti riittävä. Vegaaniruokavaliota noudattavan lapsen ruokavaliota tulee aina täydentää D-vitamiinilla, kalsiumilla sekä B 12 - vitamiinilla ja joskus myös raudalla, joko ravintolisiä tai täydennettyjä elintarvikkeita käyttämällä. Maitotuotteita sisältävä laktovegetaarinen ruokavalio ja maitotuotteiden lisäksi myös kananmunaa sisältävä lakto-ovovegetaarinen ruokavalio turvaavat järkevästi koostettuna lapsen energian ja ravintoaineiden tarpeen kunhan syödyn ruoan määrä on riittävä ja lisäksi annetaan D-vitamiinilisää suositusten mukaisesti.