Olet täällä

Liiton Säännöt

(Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 19.2.2014)

Nimi ja kotipaikka
1 §
Yhdistyksen nimi on Suomen Luustoliitto ry, ruotsiksi Osteoporosförbundet i Finland rf, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Englanninkielisissä yhteyksissä käytetään epävirallista nimeä Finnish Osteoporosis Association. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa. Liiton pöytäkirjat sekä muut hallintoon ja toimintaan liittyvät asiakirjat laaditaan suomen kielellä.

Toiminnan tarkoitus ja toimintamuodot  
2 §
Liitto on valtakunnallinen kansanterveys-, potilas- ja liikuntajärjestö, jonka tarkoituksena on yhdessä jäsenyhdistystensä ja muiden toimijoiden kanssa edistää tietoutta luustoterveydestä ja ehkäistä osteoporoosin ja murtumien ilmaantuvuutta, kaatuilua sekä edistää luustoon liittyviä terveitä elämäntapoja. Tarkoituksena on kehittää osteoporoosin varhaista diagnosointia, hyvää hoitoa ja toimivaa kuntoutusta.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liiton toimintamuotoina ovat:

1) jäsenyhdistysten tuki ja ohjaus
2) luustoon liittyvien terveiden elämäntapojen tiedotustoiminta
3) luustoterveyteen, osteoporoosiin ja liikuntaan liittyvien tilaisuuksien järjestäminen, materiaalin tuottaminen sekä asiantuntija-avun antaminen ja kehittäminen
4) etujärjestönä toimiminen
5) kuntoutuksen, virkistyksen ja vertaistuen kehittäminen ja järjestäminen
6) yhteistyö koti- ja ulkomaisten organisaatioiden kanssa
7) luustoterveyttä edistävän liikunnan kehittäminen ja järjestäminen
8) yhteistoiminta jäsenyhdistystensä ja muiden yhteisöjen kanssa

Jäseneksi liittyminen ja ero jäsenyydestä   
3 §  
Liiton jäseniä ovat
1) varsinaiset jäsenyhdistykset,
2) kannattavat jäsenet,
3) kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet.

Liiton varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä sellaiset rekisteröidyt yhdistykset, jotka hyväksyvät liiton tarkoituksen ja sitoutuvat noudattamaan liiton sääntöjä ja päätöksiä. Liiton hallitus hyväksyy varsinaiset jäsenet. Jäsenhakemukseen tulee liittää yhdistyksen säännöt.

Jäseninä olevista yhdistyksistä käytetään nimitystä jäsenyhdistys. Muut oikeuskelpoiset yhteisöt liiton hallitus voi hyväksyä kannattaviksi jäseniksi.

Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua henkilö, joka erittäin ansiokkaasti on vaikuttanut liiton toiminnan kehittämiseen liiton hallituksen puheenjohtajana. Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, jonka toiminta merkittävällä tavalla on edistänyt liiton tavoitteiden toteutumista. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen kutsumisesta päättää liiton kokous hallituksen esityksestä.

Liiton hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei enää täytä näissä säännöissä määrättyjä edellytyksiä, on vahingoittanut liittoa, estänyt sen tarkoituksen toteutumista tai kaksi kertaa jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta.

Äänioikeutta ei ole jäsenyhdistyksellä, joka ei ole maksanut vuotuista erääntynyttä jäsenmaksuaan kokoukseen mennessä.

Jäsenellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erostaan liiton kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenyhdistyksen eroamispäätöksen on perustuttava yhdistyksen kokouksen päätökseen, josta on esitettävä liitolle pöytäkirjanote.

Jäsenmaksu ja liittymismaksu
4 §
Jäsenmaksun suuruus päätetään liiton varsinaisessa kokouksessa erikseen jäsenyhdistysten ja kannattavien jäsenten osalta. Kannattavien jäsenten osalta päätetään maksun vähimmäismäärä. Kunniapuheenjohtajilta ja kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Varsinaisen jäsenyhdistyksen tulee vuosittain suorittaa liitolle liiton syyskokouksen yhdistyksen jäsentä kohti määräämä jäsenmaksu. Maksun perusteena on jäsenyhdistyksen jäsenrekisteriin merkittyjen jäsenten määrä kokousta seuraavan joulukuun viimeisenä päivänä. Poikkeuksena tästä on liittoon liittymisvuosi, jolloin uuden jäsenyhdistyksen tulee suorittaa liitolle liiton syyskokouksen määräämä liittymismaksu.

Jäsenyhdistyksen velvollisuudet
5 §
Jäsenyhdistyksen velvollisuutena on:     
1) tehdä sääntöihinsä muutokset, jotka johtuvat liiton sääntöihin tehdyistä muutoksista,
2) toimittaa sääntömuutoksensa sekä toimialueensa muutokset yhdistyksen hallituksen ja sääntömuutoksen osalta yhdistyksen kokouksen päätöksen jälkeen liiton hallituksen hyväksyttäväksi,
3) noudattaa liiton päättävien elinten valtakunnallisia päätöksiä ja edesauttaa niiden toimeenpanoa,
4) suorittaa vuosittain liiton määräämä jäsenmaksu,
5) toimittaa liitolle tiedoksi yhdistyksen toimintakertomus, 
6) ilmoittaa liitolle yhdistyksen luottamus- ja toimihenkilöiden nimet ja yhteystiedot välittömästi valinnan jälkeen,
7) avustaa liittoa tilasto- ja tutkimustoiminnassa.

Toiminnan rahoitus
6 §
Toimintansa tukemiseksi liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. Varat toimintaansa varten liitto saa julkisista ja muista avustuksista, perimällä jäseniltään jäsenmaksua, harjoittamalla julkaisutoimintaa, myymällä toimintansa tarkoitukseen liittyvää aineistoa sekä toimeenpanemalla rahankeräyksiä, arpajaisia, myyjäisiä, kursseja, koulutuksia, harrastus-, juhla-, yleisö- ja muita vastaavia tilaisuuksia.

Toimielimet
7 §
Liiton toimielimet ovat liiton kokous ja hallitus. 

Liiton kokoukset
8 §
Liiton päätäntävaltaa käyttävät liiton kokoukset, jotka ovat varsinaisia tai ylimääräisiä kokouksia. Varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous, joka pidetään vuosittain viimeistään huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokous, joka pidetään vuosittain viimeistään marraskuun loppuun mennessä.

Ylimääräinen liiton kokous on pidettävä, milloin liiton kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka jos  1/5  liiton äänioikeutetuista jäsenyhdistyksistä ilmoittamansa asian käsittelyä varten sitä kirjallisesti  hallitukselta  vaatii.

Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat sekä ne asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväksi huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset.

9 §
Liiton kokouksen kutsuu koolle liiton hallitus. Kirjallinen kutsu liiton kokoukseen toimitetaan jäsenille vähintään neljä viikkoa ennen kokousta. Hallituksen on toimitettava kokouksen esityslista siihen liittyvine esityksineen ja lausuntoineen jäsenyhdistysten nimeämille edustajille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jäsenyhdistysten on ilmoitettava valitsemiensa edustajien nimet hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. 

Jäsenyhdistys saa lähettää liiton kokoukseen yhden virallisen edustajan jokaista alkavaa sataa (100) henkilöjäsentään kohden, kuitenkin siten, että enimmäismäärä on 10 edustajaa. Yhdistyksen edustajamäärä määräytyy kokousta edeltävän vuoden joulukuun viimeiseen päivään mennessä jäsenrekisteriin merkittyjen varsinaisten jäsenten mukaan. Liittoon liittymisvuonna uusi jäsenyhdistys saa lähettää liiton kokoukseen yhden virallisen edustajan.
Yhdistyksen virallisen edustajan tulee jättää yhdistyksen antama valtakirja ennen kokouksen alkua liiton toiminnanjohtajalle.  Yhdistyksen virallinen edustaja voi antaa valtakirjan toiselle oman yhdistyksensä viralliselle edustajalle.

Edustajien matkakuluista vastaa edustajat valinnut jäsenyhdistys.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

10 §  
Liiton kokouksessa kullakin edustajalla on yksi ääni.  Kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenellä ja kannattavalla jäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Jäsenyhdistykseen kuuluvalla liiton hallituksen jäsenellä, jonka yhdistys on valinnut edustajakseen liiton kokoukseen, on äänioikeus, ottaen huomioon yhdistyslain 26 §:n.                                                                                          

11 §
Asiasta, jonka liiton jäsenyhdistys haluaa saada käsiteltäväksi liiton kevätkokouksessa, on tehtävä kirjallinen esitys liiton hallitukselle ennen kokousvuoden helmikuun 1. päivää.  Asiasta, jonka jäsenyhdistys haluaa saada käsiteltäväksi syyskokouksessa, on tehtävä kirjallinen esitys liiton hallitukselle ennen kokousvuoden syyskuun 1. päivää. 

12 §
Kokouksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa valituiksi tulevat eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.  

13 §
Liiton kevätkokouksen tehtävänä on 

1) käsitellä hallituksen laatima vuosikertomus edelliseltä vuodelta,
2) käsitellä tilinpäätös, tilintarkastus- ja toiminnantarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta,
3) päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille,
4) käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat,
6) käsitellä muut asiat, jotka kokous yksimielisellä päätöksellään toteaa kiireelliseksi.

Liiton syyskokouksen tehtävänä on 

1) hyväksyä seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja tulevaisuuden suuntaviivat, 
2) päättää liiton jäsenmaksujen ja liittymismaksun suuruudesta seuraavalle vuodelle,
3) hyväksyä liiton seuraavan vuoden talousarvio,
4) päättää liiton hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan palkkioista,
5) päättää hallituksen jäsenten lukumäärä seuraavalle vuodelle
6) valita joka toinen vuosi liiton hallituksen puheenjohtaja, joka toimii myös liiton puheenjohtajana
7) valita erovuoroisten tilalle hallituksen jäsenet,
8) valita 1. ja 2. varapuheenjohtaja liiton hallituksen jäsenistä seuraavalle vuodelle
9) valita hallituksen varajäsenet seuraavalle vuodelle ja päättää, missä järjestyksessä varajäsenet voivat käyttää äänioikeuttaan, elleivät kaikki hallituksen jäsenet ole paikalla.  
10) valita yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja sekä tarvittaessa yksi toiminnantarkastaja ja hänelle henkilökohtainen varahenkilö tarkastamaan liiton seuraavan tilikauden tilejä ja hallintoa,
11) käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat,
12) käsitellä muut asiat, jotka kokous yksimielisellä päätöksellään toteaa kiireelliseksi.

Hallitus
14 §
Hallitus edustaa liittoa, käyttää sen toimeenpanovaltaa ja hoitaa liiton asioita.
Hallituksen toimintakausi on kalenterivuosi.
Liiton hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja enintään kuusi jäsentä sekä kaksi varajäsentä.
Hallituksessa tulee olla edustettuina riittävä ja monipuolinen luustosairauksien asiantuntijuus ja vähintään yksi luustosairautta sairastava henkilö.

Liiton puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa. Varapuheenjohtajat ja varajäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan.                                        
Puheenjohtaja tai varsinainen jäsen voi olla hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti enintään kolme kaksivuotiskautta.
Hallitus voi perustaa avukseen tarpeellisiksi katsomiaan toimielimiä. 

Hallituksen tehtävät
15 §
Hallituksen tehtävänä on 
1) edustaa liittoa ja toimeenpanna liiton kokousten päätökset,
2) seurata liiton sääntöjen ja päätösten noudattamista,
3) ottaa ja erottaa liiton toiminnanjohtaja sekä määritellä hänen tehtävänsä, valtuutensa  ja palkkauksensa perusteet.  
4) tukea ja ohjata jäsenyhdistysten toimintaa,
5) määrätä ketkä liiton toimihenkilöt kirjoittavat liiton nimen sääntöjen määräämissä rajoissa,
6) päättää sellaiset liittoa koskevat asiat, jotka eivät kuulu lain ja näiden sääntöjen mukaan liiton kokousten ratkaistaviin,
7) kutsua koolle liiton kokoukset ja tehdä niille esityksiä,
8) hyväksyä liiton uudet jäsenet ja pitää yllä liiton jäsenluetteloa,

Hallitus on vastuussa toiminnastaan liiton kokoukselle.

16 §
Hallitus kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä olleessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Kutsu hallituksen kokoukseen toimitetaan sekä varsinaisille jäsenille että varajäsenille.

Hallituksen kokoukset voidaan pitää sähköisesti, mikäli kaikki hallituksen jäsenet siihen suostuvat.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja puolet jäsenistä on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.  Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen varajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. 

Liiton nimen kirjoittaminen
17 §
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai toinen heistä yhdessä hallituksen määräämän henkilön tai määräämien henkilöiden kanssa, kuitenkin aina vähintään kaksi yhdessä.

Liiton tilikausi ja tilintarkastus
18 §
Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös sekä talouteen ja hallintoon liittyvät asiakirjat on luovutettava viimeistään tilivuotta seuraavan vuoden maaliskuun 15. päivään mennessä tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle, joiden on annettava tilintarkastuskertomus ja toiminnantarkastuskertomus viimeistään maaliskuun 31. päivään mennessä.

Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan toimikausi on kalenterivuosi.

Sääntöjen muuttaminen
19 §
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tehdään liiton kokouksessa. Muutosehdotuksen puolesta on annettava vähintään ¾ äänestyksessä annetuista äänistä. Ilmoitus sääntöjen muuttamisesta on oltava kokouskutsussa.

Liiton purkautuminen tai lakkauttaminen
20 §
Päätös liiton purkautumisesta tehdään liiton kokouksessa. Sen purkautumisen puolesta on annettava vähintään ¾ äänestyksessä annetuista äänistä.

Liiton purkautuessa sen varat luovutetaan purkautumispäätöksen tehneen kokouksen päätöksen mukaan tarkoitukseen, joka mahdollisimman läheisesti vastaa liiton tarkoitusta.

Liiton tullessa lakkautetuksi sen varat luovutetaan kuten momentissa 2.